Aloitussivu | Historia | Henkilökunta | Rehtorin pöydältä | Tapahtumakalenteri | Ajankohtaista | Wilma
Koulun toiminta 2011 - 2012 | Opetussuunnitelma | Oppilaan arviointi | Linkkejä | Lomakkeita | Kuvagalleria
Aamu- ja iltapäivätoiminta | Vanhempaintoimikunta | Hyvän kasvun strategia | Yhteystiedot

REHTORIN PÖYDÄLTÄ

KOULU KASVAA JA KEHITTYY YHTENÄISKOULUKSI

Alkanut lukuvuosi tulee olemaan monella tapaa erilainen. Puukoululla opiskelevat  nyt kaikki 1.-2.luokat ja aamu- ja iltapäiväkerholaiset. Kivikoulu täyttyy 3.-7. luokkalaisista. Oppilaita meillä on tällä hetkellä yhteensä 672 lasta. Koulun rakennustyö etenee aikataulussaan. Seitsemäsluokkalaiset käyvät koulua osan viikosta Ylikylän koululla ja osan viikosta Kempeleen yläasteella.  Oppilailta, vanhemmilta ja opettajilta saamani palautteen ja oman kokemukseni mukaan Ylikylän koulun muuttuminen yhteinäiskouluksi on alkanut mukavissa merkeissä. Koulutyö on sujunut rauhallisesti ja 7. luokkalaiset on sujahtaneet kouluumme ilman suurempia murheita. Toivottavasti sama vire säilyy jatkossakin ja miksipä ei säilysi.   Tiedossa on jatkossa monenlaista uutta ja muutosta niin henkilökunnalle kuin oppilaillekin, mutta onneksi olemme jo tottuneet menneinä vuosina monenlaisiin muutoksiin. Uskon ja tiedän, että tämänkin Ylikylän murrosvaiheen ylitämme onnistuneesti yhteistyöllä yhdessä lasten ja teidän vanhempien kanssa koulumme toiminta-ajatuksen viitoittamalla tiellä: "Yhteistyöllä voimaa kasvuun ja kehitykseen". Hyvän kasvun strategian arviointikyselyjen tulosten perusteella niin lapset, vanhemmat kuin me työntekijätkin kaipaamme palautetta opiskelustamme, onnistumisistamme, työstämme ja toimistamme sekä toinen toistemme kannustamista. Tämä on hyvä muistaa kohdatessamme toisemme jo ensimmäisinä kouluviikkoina. Hyvän kasvun strategian tuloksista tiedotan teitä vanhempia, kunhan koulutoimen HKS-arviointiraportti valmistuu ja on julkaistavissa.

TIEDOTTAMISTA JA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ

Kiinnitämme koulullamme erityistä huomiota tiedottamiseen.  Kasvatuskumppanuutemme tueksi meillä on käytössä nykyaikaiset välineet ja viestimet.  Wilma, kodin ja koulun välinen sähköinen, internetissä toimiva yhteydenpitoväline, on ollut käytössämme yhtenä koulun ja kodin välisenä yhteistyömuotona vuoden 2010 helmikuusta lähtien. Wilman käyttö edellyttää aktiivisuutta meiltä kaikilta. Asioiden seuraaminen vaatii säännöllistä kirjautumista Wilmaan. Koulumme ympäristösuunnitelman mukaisesti olemme kiinnittäneet erityistä  huomiota kestävään kehitykseen mm. kiinnittämällä huomiota kierrätykseen, vähentämällä turhaa paperin kulutusta ja monistusta. Samalla olemme säästäneet kuluissa. Tämä näkyy teille vanhemmille siinä, että olemme minimoineet paperitiedotteiden lähettämisen. Kaikki olennainen löytyy Wilman "Tiedotteet" -linkistä ja koulumme www-sivuilta osoitteesta http://edu.kempele.fi/ylikyla/ .  Syystiedotetta 2011 emme myöskään enää lähetä koteihin paperivihkona, vaan kaikki tiedot löytyvät koulumme www-sivuilta alkaen pe 2.9.2011. Tiedote on näin teillä aina luettavissanne ja tiedot ovat päivitettyinä. Käykää tutustumassa ja vierailemassa ahkerasti koulun www-sivuilla ja seuratkaa säännöllisesti Wilma-tiedotteita.  Näin saatte varmasti koululta lähetettävän "virallisen" postin. Perheet, jotka eivät ole ottaneet käyttöönsä Wilmaa, saavat paperitulosteet. Opettajat huolehtivat lisäksi omista tiedotustavoistaan. Samalla on kuitenkin muistettava, että mitkään sähköiset yhteistyömuodot eivät korvaa opettajan ja vanhempien sekä lasten yhteisiä tapaamisia ja kohtaamisia.

YLIKYLÄN KOULUN VANHEMPAINTOIMIKUNTA JA SYKSYN KIVA-KOULU VANHEMPAINILTA

Vanhempaintoimikunnan kokouksessa 10.5.2011 vanhemmat päättivät, että syksystä 2011 lähtien Ylikylän koulun ja Linnakangastalon koulun vanhempaintoimikunnat jatkavat omien koulujen toimikuntina. Ylikylän vanhempaintoimikunta linjaa syksyllä toimikunnan periaatteet ja toimintatavat. Syksyn ensimmäisen Ylikylän vanhempaintoimikunnan kokous on ke 7.9. klo 18.00, koollekutsujana varapuheenjohtaja Sari Kamula. Kutsun saittekin jo. Syksyn yhteinen vanhempainilta järjestetään Ylikyläsalissa to 15.9. klo 18.00. Luokkien aineenopettajat ja erityisopettajat ovat illalla vanhempien tavattavissa Kivikoululla omissa luokissaan klo 17.30-18.00. Yhteinen salitilaisuus vanhemmille klo 18.00-18.30. Illan aiheena Ylikylän koulun kiusaamisen vastaisen KiVa Koulu -toimenpideohjelman esittely ja opetushenkilöstön esittäytyminen. Ilta jatkuu salitilaisuuden jälkeen luokkien vanhempainilloilla. Kodin ja koulun päivää vietämme pe 11.11.2011. Päivän ohjelman suunnittelemme yhteistyössä vanhempaintoimikunnan kanssa. Päivästä tiedotamme myöhemmin.

KODIN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ, KASVATUSKUMPPANUUS

Kodin kanssa tehtävä yhteistyö, kasvatuskumppanuus, on nostettu Kempeleessä yhdeksi Hyvän kasvun strategian tavoitteeksi. Yhteistyö on ollut aina tärkeällä sijalla ja sen merkitys painottuu nyt kasvatuskumppanuudessa. Yhteistyössä korostuu vastavuoroisuus, avoimuus, keskinäinen luottamus, tasavertaisuus, kuunteleminen ja kunnioittaminen. Koulun ja kodin yhteistyö on puhututtanut jälleen syksyllä mediassa. Kirjoitin tästä aiheesta jo viime syksynä ja lainaan tässä osin tätä viimesyksyistä tekstiäni, joka on varsinkin nyt ollut niin ajankohtaista. On väitetty, että kasvatusvastuu olisi siirtynyt yhä enemmän kodeilta kouluille ja että samalla kotien ongelmat näkyisivät kouluissa yhä vahvemmin. On väitetty, että monet vanhemmat ovat ulkoistaneet lastensa kasvatusta opettajille. Vaikka tällaisia havaintoja on rehellisyyden nimissä nähtävissä meillä Ylikylälläkin, täytyy kyllä heti perään todeta, että pääsääntöisesti te vanhemmat hoidatte mallikkaasti oman kotikasvatustyönne ja me voimme koululla keskittyä opetukseen. Näinhän se pitäisi ollakin, koska koulujen päätehtävänä on opettaminen yhdessä kasvattamisen kanssa.  

Hyvät tavat parantavat elämän laatua. Ne kertovat toisten ihmisten arvostamisesta ja huomioon ottamisesta. Käyttäytymistavat säätelevät ja helpottavat yhteisön jäsenten välistä toimintaa ja luovat henkistä ja fyysistä turvallisuutta. Turvallisen oppimisympäristön luominen vaatii luottamusta ja oikeudenmukaisuutta. Mielestäni on ollut viime vuosina nähtävissä ja koettavissa, että hyvät käytöstavat ovat hiljalleen häviämässä niin lapsilta, nuorilta kuin meiltä aikuisilta.

Koulussa tapaa yhä useammin rauhattomampia, keskittymiskyvyttömämpiä, lyhytjännitteisiä ja omaehtoisia lapsia. Epäonnistumisen sietokyky on monella alhainen ja haluttaisiin tehdä vain sitä, mikä on itsestä mukavaa, kivaa tai mikä "huvittaa". Oman toiminnan ohjauksessa on usein opettelemista ja kielteisten tunteiden käsittely vaatii vielä useammin harjoitusta. Toisen kunnioittaminen ja huomioon ottaminen, empatia voi olla vierasta; vain minä itse kaikkine tarpeineni ja haluineni on tärkeintä.  Rauhattomassa luokassa kärsivät kaikki -oppilaat. opettajat, koulunkäyntiohjaajat jne.- ja kaikilta viedään mahdollisuus häiriöttömään ja mukavaan opiskeluun sekä työhön. Edellä kirjoittamani ovat huomanneet yllätyksekseen myös Suomessa käyvät ulkomaalaiset, suomalaista PISA-koulumenestystä ihailemaan tulleet, kouluvierailijat. Psykiatri Jari Sinkkonen puhui syksyllä kotien "neuvottelukulttuurikasvatuksen" kielteisestä vaikutuksista lasten käytökseen. Jos on näin, voi ennustaa, että lapselle voi tulla koulussa vaikeuksia ja paineita saattaa kasaantua vanhempien ja opettajan yhteistyölle. Vaikka pyrimme koulussa huomioimaan lapset yksilöinä, ei jokaisen yksilön yltiöpäinen huomioiminen ole isommassa luokassa ja ryhmässä mahdollista. Äärimmilleen mennyt yksilökeskeisyys on rapauttanut myös meidän suomalaisten yhteisöllisyyttä, yhteistä hyvää. Helsingin Sanomissa oli elokuussa paljon keskustelua aiheuttanut toimittaja Katarina Baerin artikkeli "Vie lapselta valta". Saksalaisen lastenpsykiatri Michael Winterhoffin mielestä "Nykylapset ovat kurittomia, vastuuttomia ja narsistisia, koska valta on siirtynyt vanhemmilta heille. Tämä johtuu siitä, että vanhemmat kerjäävät lapsiltaan rakkautta. Rakkautta kerjäävä vanhempi tekee kaikkensa, ettei lapsi lakkaa rakastamasta häntä. Hän ei kiellä eikä komenna, kun pitäisi - ei siis tarjoa turvallisia rakenteita. Lapsi jää varhaislapsuuden fantasiaan, että hän voi ohjata ja hallita vanhempaansa." Nykymeno pohdituttaa siis myös muuallakin kuin Suomessa. 

Niin kouluyhteisössä kuin kotona sekä aikuisen läsnäolo ja tuki että ohjaava ja rajoja asettava rooli on tärkeä. Sosiaalinen kontrolli on osa kohtaamisen taitoa koulussa ja kotona – se lisää lasten turvallisuutta ja motivoi sääntöjen noudattamista. Jokaiselle on tärkeää tulla hyväksytyksi ja saada myönteistä palautetta. Tapakasvatuksen perusedellytyksenä ovat johdonmukaisuus ja jatkuva toisto sekä koko työyhteisön sitoutuminen yhteisiin normeihin. Myönteinen kurinalaisuus syntyy siitä, että pelisääntöjen noudattamista valvotaan ja pieniltäkin tuntuviin rikkeisiin puututaan johdonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Koulun arjessa kiinnitämme huomiota käyttäytymis- ja toimintatapojen harjoitteluun ja niiden merkityksen sisäistämiseen. Koulun myönteisen tapakulttuurin rakentaminen perustuu meidän kaikkien ponnistuksiin, haluun, sitoutumiseen ja yhteisesti sovittujen käytäntöjen vaalimiseen ja vaatimiseen. Kodin ja koulun sekä vanhempien keskinäinen yhteistyö on ensisijaisen tärkeää.  Ajoissa alkaneella yhteistyöllä voidaan ratkaista pulmia jo ennakolta. Te vanhemmat, mutta myös me opettajat saamme kantaa tästä vastuumme. Jos emme pidä yhdessä yllä yhtenäistä myönteistä kurinpito- ja käytöskulttuuria, aseta turvallisia rajoja ja opeta vanhemman kunnioitusta, emme pysty antamaan lapselle parhaita mahdollisia elämässä tarvittavia taitoja, lapsen tiellä nuoreksi ja aikuiseksi.

Koulut ja opettajat joutuvat kohtaamaan lasten ja nuorten pahoinvointia ja vanhempien joskus jopa kohtuuttomia vaatimuksia. On selvää, että se tekee opettajien työn raskaaksi. Tällaiset havainnot koulun arjesta ovat varoitusmerkkejä siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa ja kodeissa jotkin asiat ovat kehittymässä väärään suuntaan. Ongelmat kouluissa kertovat koulusta, mutta ennen muuta niistä ongelmista, jotka syntyvät kodeissa.  Ensisijainen vastuu lastenne kasvatuksesta ja hyvinvoinnista on teillä vanhemmilla. Koulun tehtävä on tukea teitä tässä vaativassa kasvatustyössä. Vanhemmat eivät voi sysätä mihinkään vastuutaan siitä, että elämisen ja käyttäytymisen perustaidot olisi opittava juuri kotona. Siinä onnistuminen riippuu myös ympäröivän yhteiskunnan asenteista. Tukea tarvitsevat erityisesti perheet, joissa vanhemmilla on mielenterveysongelmia, ongelmia alkoholin käytössä tai he eivät jaksa muista syistä huolehtia lapsistaan.

Vanhempien on aina hyvä muistaa oman lapsensa asioita käsiteltäessä, että opettajalla saattaa olla luokassa jopa 26 muuta oppilasta, joilla on kaikilla omat tarpeensa ja että  jokaisessa luokassa on myös tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Lisäksi opettajalla saattaa olla opetusta myös muissa luokissa, muista opetustyön tehtävistä ja kunnallisista projekteista puhumattakaan. Vasta koulun arjesta väitelleen Marjatta Mikkolan tutkimustulokset kertovat, että pahimmillaan opettajilla ei ole välitunnillakaan aikaa pysähtyä, vaan on juostava paikasta toiseen. Kiireestä on tullut niin koulun kuin varmasti jokaisen työpaikan, mutta myös kotien helmasynti. Kiire uuvuttaa aikuiset, mutta tarttuu myös lapsiin. Kiire on syytä tiedostaa ja siihen on syytä puuttua. Hyvä on pohtia, että onko nykykoulussa ja Ylikylälläkin liikaa toimintaa? Ovatko kaikki tapahtumat ja koulutyön arjesta poikkeavat toiminnot tarpeellisia? Tätä me pohdimme Ylikylällä joka vuosi tapahtumakalenteria tehdessämme.  

Poliisin www.Poliisi. fi sivuilla tiedotettiin tällä viikolla koulunaloitusviikkojen tapahtumista seuraavasti: "Poliisi valvoi tehostetusti nuorten päihteiden käyttöä koulujen alkamista edeltäneinä ja seuranneina viikonloppuina 5. - 21.8.2011. Viikonloppujen aikana poliisi joutui puuttumaan lähes 1200 lapsen ja nuoren alkoholin nauttimiseen ja hallussapitoon. Valtaosa viikonlopun aikana alkoholirikoksiin syyllistyneistä oli 15 - 17-vuotiaita, mutta joukossa oli lähes 70 alle 15-vuotiasta. Poliisi hävitti lähes 2000 litraa erilaisia alkoholijuomia. Nuorten hallussa oli tavallisimmin mietoja juomia, kuten olutta ja siideriä. Väkeviä alkoholijuomia hävitettiin yli 80 litraa. Alkoholilain mukaan alle 18-vuotias ei saa pitää hallussaan mitään alkoholijuomaa. Poliisi kirjoitti tehovalvonnan aikana alkoholijuomien luvattomasta hallussapidosta ja käytöstä yli 800 rikosilmoitusta, rangaistusvaatimusta ja rikesakkoa. Lisäksi poliisi teki lähes 800 lastensuojeluilmoitusta sosiaaliviranomaisille. Alkoholijuomien välitystä alaikäiselle tavattiin tehovalvonnan aikana 31 tapauksessa. Valvonnan yhteydessä kirjattiin 60 huumausaineisiin liittyvää rikosta. Poliisi vetoaa edelleen lasten ja nuorten vanhempia asettamaan kehittyvälle lapselle riittävät, terveen kasvun ja kehityksen turvaavat rajat. Paikat, joissa varttuneempi nuoriso kokoontuu ja käyttää huomattaviakin määriä alkoholia, eivät ole sopivia alaikäisille."

LAPSELLA ON OIKEUS MEDIASUOJELUUN

Haluamme kiinnittää teidän vanhempien huomiota mediamaailmaan ja erityisesti tietokone- ja konsolipelien sekä elokuvien ikärajoihin. Lapsilla ja vanhemmilla voi olla käsitys, että tietokone- ja konsolipelien ikäsuositukset ja –rajat kertovat pelien teknisestä vaikeudesta.  Ikäsuositukset ja –rajat perustuvat kuitenkin pelien haitallisuuteen lapsille ja nuorille. Elokuvien ikärajat ovat sitovia. Kun lapsi tai nuori pelaa peliä tai katsoo elokuvaa, TV-ohjelmaa, jonka sisältöä hän ei kykene psyykkisesti käsittelemään, seurauksena voi olla ahdistuneisuutta, syyllisyyden tunteita, nukahtamisvaikeuksia tai painajaisia.  Koulussa asia voi ilmetä lisääntyneenä levottomuutena, aggressiivisuutena, väsymyksenä tai vaikeuksina toverisuhteissa.  Vastuu pelien ja elokuvien kohtuullisesta käytöstä sekä ikäsuositusten ja –rajojen noudattamisesta on vanhemmilla ja muilla aikuisilla.

Heinäkuun lopun Anders Behring Breivikin järkyttävät surmatyöt Norjassa ovat puhututtaneet meillä ja muualla ja tulevat oikeudenkäynnin myötä näkymään tiedotusvälineissä vielä pitkään syksylle. Länsimaisen rauhanajan historian raaimmat tapahtumat tulevat varmasti vielä kuulumaan koulussa myös lasten puheissa, joten tähänkin kannattaa varautua. Huoleen, mutta myös mahdolliseen "vihapuheeseen" ja suvaitsemattomuuteen tulee meidän jokaisen reagoida myös koulussa. Koulun www-sivujen Koulun toiminta 2011-2012 - linkissä olen koonnut teille käyttöönne aiheesta seuraavaa materiaalia: Lapsella on oikeus mediasuojeluun, Median hallinnan muistilista, Ohjeet vanhemmille mediakiusaamisen selvittämiseksi. Materiaali on Kempeleen kunnan ja Seudullinen Laadullinen Opo -hankkeen lastenpsykologi, psm, psykoterapeutti Riitta Martsolan .luentosarjasta (”Lapsilta kielletty” - luento vanhemmille ja Oppilaiden ohjaaminen psykologin näkökulmasta – luento opettajille) Ylikylän koululla 15.3.2011. Lapsella on oikeus mediasuojeluun.

HUOLTAJAOPAS "OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ"

Keväällä 2011 valmistui Kempeleen esi- ja perusopetuksen yleisen, tehostetun ja erityisen tuen käsikirja "Onnistu kasvun- ja opinpolulla". Opetushenkilöstön käsikirja kuvaa kunnan esi- ja perusopetuksen oppilaan opinpolun tuen eri muotoja ja niihin ohjautumisen prosesseja. Tavoitteena on, että jokainen lapsi saa tasavertaisesti oikea-aikaista, varhaista ja riittävää tukea kasvulleen, kehittymiselleen ja oppimiselleen. Opetushenkilöstön oppaasta on tehty huoltajaopas "Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä". Huoltajaoppaassa kerrotaan lyhyesti Kempeleen kunnan tarjoamat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot ja kuvaukset tarjottavista palveluista. Oppaasta löytyvät myös oppilashuollollisten palvelujen yhteystiedot. Käsikirjan ja huoltajaoppaan käyttöönotto vaatii meiltä kaikilta yhteisiä ponnistuksia.

Rakentakaamme yhdessä lastenne turvallista, tervettä ja onnellista kasvun polkua ja hyvinvointia.  Toimiva ja vastavuoroinen yhteistyö auttaa meidät yli vaikeammankin.

Kasvatuskumppanuudessa - Yhdessä eteenpäin, toisiamme tukien ja kannustaen - lastemme parhaaksi!  

Kempeleessä 31.8.2011

Antti Peisterä
rehtori