Kansi
| OPS: n sisältö | Opetussuunnitelma vuosiluokille 3 - 9


9.6 Fysiikka ja kemia

Fysiikka ja kemia vuosiluokilla 5 ja 6

Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana on opetuksen aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristöstä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun ja arvostamaan omaa tekemistään. Opiskelussa tulee ottaa huomioon hyvä ja turvallinen ympäristö sekä toimimaan siinä vastuullisesti. Käytämme hyväksi alueellamme olevaa teknologiaa ja ympäristön osaamista.


AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTUMINEN

Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuus toteutuu oppilaan oppiessa
• toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä.

Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuus toteutuu oppilaan oppiessa
• kehittämään tiedonhallintataitojaan
• vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa.

Osallistuva kansainvälisyys ja yrittäjyys -aihekokonaisuus toteutuu oppilaan oppiessa
• muodostamaan kriittisiä mielipiteitä, kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuus toteutuu oppilaan valmiutena ja motivaationa
• toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta.

Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuus toteutuu oppilaan oppiessa
• tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä.

Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuus toteutuu oppilaan oppiessa
• ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan
• näkemään teknologian merkitys arkielämässämme.


TAVOITTEET

Oppilas oppii
• työskentelemään turvallisesti ja noudattamaan annettuja ohjeita
• tekemään kriittisesti havaintoja, kysymyksiä, yksinkertaisia kokeita, mittauksia ja johtopäätöksiä sekä pohtimaan tietojen luotettavuutta
• tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksin liittyviä syy-seuraussuhteita
• käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä ja suureita
• ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden.

KESKEISET SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN

5. LUOKKA

Asiakokonaisuus

Sisältö Esimerkkejä työtavoista
Luonnon rakenteet – Maan vetovoima
– kitka
– liike ja tasapaino
– yksinkertaisia koneita
– avaruus ja aurinkokunta
 
Aineet ympärillämme – Ilman koostumus
– ilmakehä
– tuuli
– ilmansuojelu
– veden ominaisuudet
– vesi liuottimena
– luonnonvedet ja veden puhdistus.
 

6: LUOKKA
.

Asiakokonaisuus

Sisältö Esimerkkejä työtavoista
Energia ja sähkö – Energia ja uusiutuvat ja uusiutumattomat energialähteet
– energian säästäminen
– lämpö, valo ja liike sähkön avulla
– paristo, akku, virtapiiri
– kodin sähkölaitteet ja niiden turvallinen käyttö
– sähköturvallisuus
 
Aineet ympärillämme – Maaperän erilaisia aineita, ominaisuuksia ja luokittelua
– aineiden erotusmenetelmät
– tuotteiden alkuperä, tuoteseloste, tuotteiden turvallinen käyttö
– kierrätys, hävittäminen, vaaralliset aineet
– päihde- ja vaikuteaineet
 


KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas
• osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita
• osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin
• osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää
• osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen
• osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa
• osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.

Energia ja sähkö
Oppilas
• tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku, sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen
• tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla, sekä osaa luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin.

Luonnon rakenteet
Oppilas
• osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilman- ja vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä
• osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa liikkumisessa ja liikenteessä
• tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat, Kuun vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta
• osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä.

Aineet ympärillämme
Oppilas
• tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä
• osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan
• osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatusta, kiteytystä ja seulomista
• tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia esimerkiksi happamuutta
• tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne ovat haitallisia, ja antaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista.

Fysiikka vuosiluokilla 7–9

JOHDANTO

Vuosiluokilla 7-9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja.

Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun.

Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa.

Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa.

AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTUMINEN

Ihmisenä kasvaminen
• Opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen
• toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja
• oikeudenmukainen käyttäytyminen ja eettisyys.


Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

• Oppilas tiedostaa olevansa osa suurta yhteisöä, jossa yhteisenä kielenä on fysiikan merkkikieli.
• Oppilas ymmärtää kansainvälisten säädösten merkityksen ja niiden noudattamisen välttämättömyyden luonnon herkän tasapainon.
• Oppilas toisaalta ymmärtää ja hyväksyy fysiikan teollisuuden välttämättömyyden nykyisen elämänlaadun ylläpitäjänä ja toisaalta tiedostaa luonnonvaroja kuluttavan kerskakulutuksen vaarat.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
• Ympäristön suojelu ja ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen
• kestävään elämäntapaan sitoutuminen.

Viestintä ja mediataito
• Osallistuva viestintä (ryhmätyöt, esitelmät, taulukot ja graafiset esitykset, työselostukset, tutkielmat, tiedonhaku).

Turvallisuus ja liikenne
• Oikeiden ja turvallisten työtapojen omaksuminen
• turvallisuusriskien tunnistaminen ja vastuullinen käytös.

Ihminen ja teknologia
• Fysiikassa ja kemiassa käytettävien laitteiden oikean käytön opettelu
• tietoteknisten laitteiden käytön opettelu
• teknologian merkityksen ymmärtäminen ja kriittisen ajattelun oivaltaminen.


TAVOITTEET

Oppilas oppii
• työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa
• luonnon tutkimisen taitoja
• havaintojen, mittausten ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin tekemistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen
• suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, ymmärtämään muuttujien välisiä riippuvuuksia
• muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten riippuvuutta
• käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita
• arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta
• käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa
• tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita.

KESKEISET SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN

7. LUOKKA

Asiakokonaisuus Sisältö

Esimerkkejä työtavoista

Fysiikan työtapoja – Fysiikan maailma
– mittaamisen perusteet.
– Fysiikkaa ympärilläsi, yhdistävä tekijä ympäristösi fysiikkaan liittyvissä asioissa, toisaalta ero kemiaan; erotteleeko luonto fysiikan ja kemian ilmiöt
– työvälineiden käyttö ja mittaamiseen liittyvien virheiden tunnistaminen; havaintojen kirjaamista ja luokittelua.
Aallot ja valo – Värähdys- ja aaltoliike
– ääni.
– Informaation eteneminen
– äänen synnyttäminen ja äänen käyttö, melu ja sen torjunta.
Lämpöenergia – Lämpötila ja lämpölaajeneminen
– lämpöenergia
– olomuodon muutokset.
– Lämpötila-asteikot
– lämmön varastoituminen
– lämpöliike ja yhteys olomuotoon ja olomuodon muutoksiin.

.9. LUOKKA

Asiakokonaisuus Sisältö

Esimerkkejä työtavoista

Liike ja voima – Tasainen liike
– kiihtyvä liike
– vuorovaikutus ja voima
– hidas ja painava massa
– tiheys on aineen ominaisuus
– kitka kiihdyttävänä ja jarruttavana voimana
– paine ja noste

– Tasaisen liikkeen mittaaminen ja graafinen esittäminen
– kiihtyvän liikkeen mallintaminen
– voimavektorit
– liikenneturvallisuus
– ihmisen tiheyden määrittäminen
– jarrutusmatkat kesällä ja talvella
– sinitarran kelluminen.
Liike ja energia – Energia liikeilmiöissä
– työ muuttaa energiaa muodosta toiseen
– tehoa työhön
– yksinkertaiset koneet
– painopiste ja tasapaino.
– Energialajien muuttuminen toisikseen esim. heiluri
– kaltevan tason käyttö
– oman tehon mittaaminen ja energian kulutus.

Lämpöenergia – Energian säilyminen ja huononeminen
– lämpöenergian siirtyminen.
– Lämmön siirtymisen suunta.
Valo – Valon ominaisuuksia
– valon heijastuminen ja peilit
– valon taittuminen
– valon taittuminen linsseissä
– valon merkitys ja sovellukset
– optisten laitteiden toimintaperiaatteita
– Luonnon valoilmiöitä
– aurinkoenergian hyödyntäminen peilien avulla
– tuulastaminen, kangastukset
– silmälasit, kuvan muodostuminen
Sähkö – Sähkövaraus on kappaleen ominaisuus
– virtapiiri on sähkövirran kulkureitti
– mittalaitteet ja kytkennät
– komponentin resistanssi
– sähkövirralla siirretään energiaa
– kestomagneetti
– sähkömagneetti
– liike sähkövirraksi
– sähkön tuottaminen.
– Varausten siirtyminen ja havaitseminen elektroforilla
– yksinkertaisia kytkentöjä ja mittauksia
– sähköturvallisuus ja sulake
– sähkölasku
– pyörän dynamo
– vierailuja
Luonnon rakenteet – Luonnon rakenteet ja mittasuhteet
– aineen rakenne
– rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien
 

.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas
• osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa
• osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa
• osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä
• osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä
• tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.

Liike ja voima
Oppilas
• osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima
• osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen
• ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia
• osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan
• tuntee työn ja energian välisen yhteyden
• ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.

Värähdys- ja aaltoliike
Oppilas
• tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen
• tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla
• osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa
• ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa.
Lämpö
Oppilas
• tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä
• osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla
• osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.

Sähkö
Oppilas
• osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia
• ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina
• tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä
• tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja.

Luonnon rakenteet
Oppilas
• tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä
• hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla
• osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuorovaikutus ja säteily
• ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa.

Kemia vuosiluokilla 7–9

JOHDANTO

Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7 – 9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostumisen kannalta välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ympäristö huomioiden. Oppilasta ohjataan vastuulliseen ajatteluun kestävästä kehityksestä, keskustellaan energian tuotannosta ja teollisuuteen liittyvistä asioista.

Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Työskentelyssä korostetaan vastuullisuutta ja yhteisöllisyyttä. Erityistä huomiota kiinnitetään turvallisen työskentelytavan omaksumiseen. Ilmiöitä opetellaan tulkitsemaan, selittämään ja kuvaamaan. Tästä edetään aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä.


TAVOITTEET

Oppilas oppii
• työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen
• käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tieto- ja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä
• tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tuloksia
• aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle
• tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja malleja
• kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla
• soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa
• tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle.


AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTUMINEN

Ihmisenä kasvaminen
• Oppilas oppii toimimaan osana muuta työyhteisöä sitä tukien. Oppilas huomaa samalla olevansa yksi tärkeä osa kokonaisuutta. Hän löytää omat vahvuutensa ja oppii arvostamaan itseään osana toiminnallista kokonaisuutta.
• Oppilas oppii sisäistämään vastuunsa toimijana, hän luo oman, positiivisen käsityksensä omasta oppimistyylistään ja pyrkii kehittämään vahvuuksiaan.
• Oppilas tiedostaa pitkäjänteisen työskentelyn arvon ja oppii asettamaan itselleen sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
• Oppilas tiedostaa olevansa osa suurta yhteisöä, jossa yhteisenä kielenä on kemian merkkikieli.
• Oppilas ymmärtää kansainvälisten säädösten merkityksen ja niiden noudattamisen välttämättömyyden luonnon herkän tasapainon säilyttämiseksi (esimerkiksi ilmaston lämpenemisen torjuminen, Lapin herkän luonnon säilyttäminen).
• Oppilas toisaalta ymmärtää ja hyväksyy kemian teollisuuden välttämättömyyden nykyisen elämänlaadun ylläpitäjänä ja toisaalta tiedostaa luonnonvaroja kuluttavan kerskakulutuksen vaarat.

Viestintä ja mediataito
• Pohtiessaan luonnontieteiden kiehtovia salaisuuksia ja lainalaisuuksia oppilas oppii ilmaisemaan ajatuksensa, kertomaan mielipiteensä ja esittämään näkemyksiään ja kannanottoja sekä suullisesti että kirjallisesti.
• Oppilas oppii käyttämään saatavilla olevaa tietomassaa tervettä harkintaa käyttäen ja suhtautumaan kriittisesti mm. Internetin tietolähteisiin.
• Oppilas oppii hyödyntämään verkkoympäristöä oppimisen välineenä ja tiedon jakamisen ja etsimisen foorumina.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
• Oppilas oppii arvioimaan omaa toimintaansa suhteessa työyhteisön toimintaan ja edelleen laajempiin kokonaisuuksiin.
• Oppilas kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia.
• Kemian ryhmätöissä oppilas oppii aloitteelliseksi ja omatoimiseksi ja luo pohjaa yrittäjämäiselle toimintatavalle tiedostaen sidosryhmien merkityksen päämäärän tavoittelussaan asiantuntijoita ja eri tiedonlähteitä hyödyntäen.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
• Oppilas oppii näkemään ympäristönsä luonnontieteellisestä näkökulmasta, hän erottaa mm. uusiutuvat luonnonvarat ja uusiutumattomat luonnonvarat toisistaan.
• Oppilas tiedostaa luonnon itsensä asettamat rajat mm. energian tuotannon ja ympäristösaasteiden rajallisen sietokyvyn näkökulmasta.
• Toisaalta kasvaessaan vastuuseen lähiympäristöstään ja koko ympäröivään luontoon oppilas ajattelee valoisasti omaa tulevaisuuttaan ja motivoituu pitkäjänteiseen toimintaan oman ja muiden hyvinvoinnin puolesta.

Turvallisuus ja liikenne
• Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Kemian tunneilla työskenneltäessä yhdessä oppilas sisäistää toisen huomioon ottamisen osaksi omaa turvallisuutta. Tämä johtaa koko työyhteisön turvallisuutta edistävään ajattelutapaan ja toimintamalleihin. Tunneilla käsiteltävien laitteiden ja aineiden turvallisuusohjeisiin tutustuminen ja asianmukaisten suojavälineiden käyttäminen laboratoriotyöskentelyssä jättävät pysyvän mielikuvan turvallisuuden huomioimisesta myös tulevaisuudessa.

Ihminen ja teknologia
• Oppilas oppii kemian tunneilla ymmärtämään riippuvuutensa teknologiasta ja näkee teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässään. Tähän hän pääsee mm. tutustumalla kemian tunneilla mittaamiseen ja havaintojen tekemiseen erilaisilla teknologisilla välineillä, joiden toimintaperiaatteet käyvät hänelle tutuiksi.
• Oppilas ymmärtää luonnon tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen tarpeellisuuden teknologian avulla elintasomme ylläpitäjänä.
• Oppilas näkee teknologian kehittymisen kestävän kehityksen kannalta positiivisena, luonnon kuormittamista vähentävänä tekijänä.


KESKEISET SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN

7. LUOKKA

Asiakokonaisuus Sisältö Esimerkkejä työtavoista
Kemiaa tutkimaan – Mitä kemia on
– turvallisuus, turvallinen työskentelytapa
– puhdas aine ja seos
– liuos
– erotusmenetelmiä
– Kemiaa ympärilläsi, yhdistävä tekijä ympäristösi kemiaan liittyvissä asioissa, video
– turvallisen työskentelytavan määrittely, huoneentaulun laatiminen turvallisesta työskentelystä.
Aine ja reaktio – Atomi
– alkuaine ja kemialliset merkit
– kemiallinen reaktio ja yhdiste
– reaktionopeus
– palaminen
– paloturvallisuus
– Atomimallin laatiminen tietokoneella tai mallien etsiminen ja tutkiminen Internetin avulla
– rasvapalon sammuttamisen demonstrointi
Ilma ja vesi – Ilmakehän kaasut
– vesi
– vesien puhdistus.
 

8. LUOKKA

Asiakokonaisuus Sisältö Esimerkkejä työtavoista
Aineiden kemiaa – Alkuaineet
– jaksollisen järjestelmän pääryhmät
– kemiallinen sidos
– hapan ja emäksinen
– suolanmuodostus
– luonnon happamoituminen.
– Alkuainepeli
– oman käyttöveden ja/tai sadeveden happamuustutkimus.

Elämän kemiaa – Hiili
– alkaanit
– alkeenit ja alkyynit
– alkoholit
– esterit
– hiilihydraatit
– valkuaisaineet
– rasvat.
 
Metallien kemiaa – Malmista metalliksi
– metallien ominaisuudet
– metallien reaktiokyky
– metallien sähkökemiallinen jännitesarja
– sähkökemiaa
– elektrolyysi.
 
Tuotteiden elinkaari – Elinkaariarviointi
– puusta paperiksi
– öljystä muoveiksi
– kosmetiikka kaunistaa
– tekstiilikuidut ja niiden pesu
– lasi ja keramiikka.
 
Reaktioita ympäristössä ja laboratoriossa – Ilmakehän ympäristöongelmat.  


PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas
• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä
• osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta
• osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä
• tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen
• tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa
• tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja
• tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä
• osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana
• osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia
• osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit
• osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen
• osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön
• osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä.