|
Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävän tulee tapahtua turvallisessa ja viihtyisässä oppimisympäristössä. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista.
Koulussamme opetustilat ovat kahdessa kerroksessa. Jokainen opetustila on numeroitu. Ensimmäisessä kerroksessa on suurimmalta osin taito- ja taideaineiden opetustiloja. Myös liikunta-/juhlasali sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa. Toisessa kerroksessa opetustilat ovat pääsääntöisesti normaaleja luokkatiloja varustettuna oppiainekohtaisin opetusvälinein. Myös hallintotilat ja kouluruokala sijoittuvat toiseen kerrokseen. Koulurakennukseen kuuluvat lisäksi teknisentyön paja ja erityisopetuksen opetustilat. (liite 22) Kirkonkylän koulukeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Kempelehalli palvelee kouluamme vaihtoehtoisena liikuntatuntien pitopaikkana. Piha-alueina ovat alapiha, joka rajoittuu Vihiluodontielle ja yläpiha, joka rajoittuu Kempelehalliin. Piha-alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä ovat parkkipaikat autoille, mopoille ja polkupyörille. Välituntialueena on koulumme yläpiha. (liite 23) Luokkatilojen ja piha-alueen kunnosta ja korjauksesta vastaa talonmies/ kiinteistönhoitaja.
Koulussamme on normaalien luokkatilojen lisäksi kolmenlaisia erilaisella tietoteknisellä varustelutasolla olevia opetustiloja ja kielistudio. Opetus toteutetaan pääsääntöisesti työjärjestykseen merkityssä tilassa. Mikäli tunnin luonne vaatii erikoisluokkaa, luokan voi etukäteen varata varauslistalta tai vaihtamalla luokkaa ao. opettajan kanssa. Varauslistat ovat hallintosiivessä opettajien työtilan ilmoitustaululla. Lisäksi henkilökunnan käyttöön on varattu aineryhmittäisiin opettajien työtiloihin koneita. Luokkatilojen välitunti- ja ruokatuntikäyttö on luvallista vain koulutyöhön liittyvien tehtävien ja harjoitusten tekemiseen tai yksilölliseen harjoitteluun. Luokan käyttöön saa luvan kyseisen aineen opettajalta tai tietotekniikanopettajalta. Tarvittaessa oppilaat saavat aineenopettajaltaan määräajaksi at-työskentelyä varten lupalapun. Myös tehtävään nimetyt luotto-oppilaat voivat valvoa oppilaiden työskentelyä. At-luokat
Aineryhmäkohtaisissa projektoriluokissa on tietokone, projektori, dokumenttikamera, äänentoistojärjestelmä ja dvd-videoyhdistelmä. Tiloja voi käyttää ryhmätöiden purkuun. Kielien opiskeluun on rakennettu kielistudio, jossa on digitaalinen studiojärjestelmä. Muut laitteet
Opetuksessa voidaan käyttää apuna myös erilaisia verkossa toimivia suljettuja oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat esim. tutkivan oppimisen ja yhteistoiminnallisuuden käytön opetuksessa. Tavoitteena on antaa oppilaille uusia valmiuksia toimia tällaisissa ympäristöissä jatko-opintoja varten. Oppilaat voivat ympäristössä tutustua toistensa töihin ja antaa toisilleen palautetta. Ympäristö mahdollistaa työskentelyn myös kotoa käsin nettiyhteyden kautta. Koulumme ei ole vielä sitoutunut mihinkään oppimisympäristöön. Riihi-oppimisympäristö on ollut koulullamme koekäytössä lukuvuosina 2003 - 2005. Opettajien H-kansio Oppilaiden K-kansio Oppimateriaali L-kansio
Tietotori on Kempeleen kunnan koulukirjasto/lähikirjasto koulukeskuksen yhteydessä. Se toimii sekä koulukirjastona että tavallisena lähikirjastona kuntalaisille. Tietotori toimii aamupäivisin 8-12 koulukirjastona ala-asteen, yläasteen ja lukion oppilaille. He voivat tulla Tietotorille hakemaan tietoa, valmistelemaan esitelmiä ja esseitä yms. Tietotorilla on 10 tietokonetta, joiden päätarkoituksena on opetuskäyttö. Opettaja voi varata koneet oman luokan käyttöön kirjastossa olevaan varauskirjaan. Varaus on hyvä muistaa tehdä etukäteen, sillä aamupäivin Tietotoria käyttävät monenlaiset eri ryhmät. Asiakaskuntaan kuuluvat mm. päiväkodit, eskarit, Kempeleen työkeskus ja sydänyhdistys. Oppilaat pääsevät Tietotorin tietokoneilta omiin K-kansion tiedostoihin ja voivat näin myös omalla ajalla tarvittaessa tehdä koulutöitään. Kello 12 jälkeen Tietotorin rooli muuttuu lähikirjastoksi.
Maanantaista torstaihin kirjasto on auki 12-18. Perjantaina
aukioloaika on hieman lyhyempi 12-16. Kirjasto on auki niin
koululaisille kuin kuntalaisillekin. Opettajat voivat edelleen
tulla kirjastoon työskentelemään luokan kanssa.
Tietotorilla on noin 17 000 nimekettä erilaista kirjallisuutta,
mm. tietokirjoja ja kaunokirjallisuutta sekä lehtiä,
sarjakuvia ja satuäänitteitä. Musiikki cd-levyt
ovat klassista ja kansanmusiikkia. Tietotorin asiakaskoneilla on kiinteän internetyhteyden lisäksi seuraavat ohjelmat: tekstinkäsittely (Word 2000), taulukkolaskenta (Exel 2000) esitysgrafiikka (PowerPoint 2000). CD-levyillä ovat seuraavat tietokannat: lehtiviitetietokanta (Aleksi), CD-Facta, CD-ROM Historia, kasvitietokanta (Floris ) ja Suomen linnut. Myös skanneri on asiakaskunnan käytössä koneella numero 3. Tietotorin käyttö on monipuolista. Kirjastossa voi tehdä läksyjä ja opiskella, mutta myös viettää aikaa lehtiä ja kirjoja lueskellen.
2. TOIMINTAKULTTUURI Sisältöön Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti koulun toimintakulttuurilla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Tämän toiminnan tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Haluamme koulussamme korostaa koko työyhteisön yhdessä kasvamista ja vastuuta yhteisömme kehittämisestä oppilaittemme kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla tukevaksi. Tämä kiteytyy toiminta-ajatuksessamme: Yhdessä tulevaisuutta rakentaen.
Koulumme on tiimiorganisoitunut työyhteisö, jossa koulun työsuunnitelman laadinnasta ja toteutuksesta huolehtivat kuusi itsenäistä tiimiä: Arviointitiimi, Kansainvälisyystiimi, Kestävän kehityksen tiimi (Keke), Oppilashuoltotiimi, Tieto- ja viestintätekniikkatiimi (Tvt) ja Yhteistyötiimi. Työyhteisön jäsenet valitsevat oman tiiminsä vähintään lukuvuodeksi. Tiimien puheenjohtajat, jotka muodostavat koulun suunnitteluryhmän, sitoutuvat työskentelemään ryhmässään vähintään yhden lukuvuoden sen jälkeen, kun ovat eronneet puheenjohtajan tehtävistä. Oppilaskunta on edustettuna tiimeissä oppilaskunnan hallituksen jäsenten kautta. Myös muulla kuin opetushenkilökunnalla on halutessaan mahdollisuus osallistua tiimityöskentelyyn. Arviointitiimi vastaa koulun itsearvioinnista ja OPS-työn koordinoinnista sekä valmiin opetussuunnitelman päivittämisestä. Kansainvälisyystiimi koordinoi koulun kansainvälistä toimintaa. Kestävän kehityksen tiimin vastuualueena on ympäristöasioiden huomioiminen koulun käytänteissä. Sille kuuluu myös työyhteisön hyvinvoinnin seuranta ja kehittäminen. Oppilashuoltotiimi keskittyy oppilaan hyvinvointiin liittyviin asioihin, luokanvalvojan työn kehittämiseen ja kodin ja koulun yhteistyöhön. Tvt-tiimin tehtävänä on tieto- ja viestintästrategian toteutumisen seuranta, opettajien ja oppilaiden tiedonhallinnallisten taitojen kaikinpuolinen kehittäminen sekä koulun kotisivujen ja info-tv:n ylläpito ja kehittäminen. Yhteistyötiimi koordinoi koulun yhteisten juhlien ja tapahtumien järjestämistä.
2.2.1. Luottamusoppilaat ja oppilaskuntatoiminta Jokaisella luokalla on oppilaiden keskuudestaan valitsema luottamusoppilas. Luottamusoppilaiden tehtäviin kuuluu valita syksyllä koulun oppilaskunnan hallitus ja olla yhdysoppilaana luokkien oppilaiden ja hallituksen ja opettajien välillä. Hallitukseen valitaan ensin puheenjohtaja ja sitten kuusi muuta hallituksen jäsentä. Hallitus valitsee myöhemmin pidettävissä kokouksissa keskuudestaan muut tarvittavat toimihenkilöt. Oppilaskunnan hallituksen toimintaan osallistuu myös
ohjaava opettaja, jonka tehtävänä on suunnitella
toimintaa yhdessä oppilaiden kanssa. Oppilaskunnan
hallitus ja luottamusoppilaat toimivat myös linkkinä
oppilaiden ja opettajien välillä ja osallistuvat
koulun kehittämiseen ja oppilaiden viihtyvyyden lisäämiseen.
Hallitus suunnittelee ja toteuttaa koulun tilaisuuksia myös
yhdessä tukioppilaiden ja sopivien oppilasryhmien kanssa.
Syksyisin pidettävä taksvärkkitapahtuma ja
yhdeksäsluokkalaisten kevättanssiaiset ovat vuoden
merkittävimpiä tilaisuuksia. Oppilaskunnan hallitus valitsee keskuudestaan neljä oppilasta Kempeleen kunnan pikkuparlamenttitoimintaan, jolla on lisätty nuorten vaikuttamismahdollisuuksia omiin asioihinsa. Oppilaskunta saa varoja koulun juoma-automaattien tuotosta ja lukollisten oppilaskaappien vuokrauksesta. Näillä varoilla hallitus hankkii järjestettävissä tapahtumissa tarvittavat tuotteet.
Tukioppilas on tehtäväänsä koulutuksen saanut vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaan ei tarvitse olla mallioppilas, mutta hänen pitää olla kiinnostunut tukioppilastoiminnasta. Hän ei saa olla lintsari, tupakoiva eikä myöskään häirikköoppilas. Tukioppilastoiminnan vapaaehtoisuuden periaatteet näkyvät haluna kantaa yhteistä vastuuta ja toimimisena koko kouluyhteisön parhaaksi. Hän on vaitiolovelvollinen. Vaitiolovelvollisuus ei kuitenkaan tarkoita vastuun kantamista yksin, vaan vaikeiden asioiden jakamista tukioppilasryhmässä luottamuksen periaatteita noudattaen. Keskeisimpiä tukioppilaiden toimintoja ovat uusien oppilasryhmien kummeina toimiminen ja ryhmäytymisen tukeminen oppitunteja pitämällä. Tukioppilaat järjestävät myös erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja tempauksia. Tukioppilaat järjestävät myös koulussamme ystävänpäivätapahtuman sekä vappukarnevaalin. Tukioppilastoiminnan edellytys on koulussa toimiva aikuinen, joka ohjaa toimintaa. Vaikka toiminta onkin nuorten omaehtoista tekemistä, tarvitaan aikuista tukijaksi ja kannustajaksi. Tukioppilasohjaaja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kempeleen paikallisosasto on tukenut koulumme tukioppilastoimintaa joka vuosi.
Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta.
Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa
oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön
jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä
huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea
lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä.
Oppilaan edun kannalta on hyvä, jos huoltajat ilmoittavat
oppilaan koulunkäyntiin olennaisesti vaikuttavista
asioista koululle. Koulu järjestää vanhempainiltoja, joissa tiedotetaan koulunkäyntiin liittyvistä ajankohtaisista asioista ja päättövaiheessa erityisesti jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä. Luokanvalvoja hoitaa yhteydet luokkansa oppilaiden huoltajiin niin, että vanhemmat saavat riittävästi tietoa lastensa koulutyön sujumisesta. Lisäksi luokanvalvoja järjestää huoltajille tilaisuuksia neuvotella kasvatusta koskevista kysymyksistä aina tarvittaessa. Myös muu koulun henkilökunta osallistuu kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.
Koulullamme on laaja perinne eri tapahtumien järjestämisessä. Päivänavausten, koulun juhlien ja teemapäivien sisältöjen täytyy palvella koulun opetussuunnitelmaa ja peruskouluikäluokkaa koskevia yleisiä yhteiskunnallisia lakeja. Tekemisen innon lisäksi tarvitaan myös kasvatuksellisia päämääriä. Erilaisissa juhlissa ja teemapäivinä pidetään esillä nuorten henkistä kasvua rakentavia aiheita, kuten nuorten omat aiheet ja ongelmat, suomalainen kulttuuriperintö, oma kansallinen identiteettimme, kansainvälisyys, eettisyys, ihmisyys ja kestävän kehityksen arvot. Teemoja tuodaan esille erilaisissa juhlissa, seinäkoosteissa, päivänavauksissa, retkillä ja vierailuilla. Vuosittaiset juhlat kuuluvat kansamme ja myös koulumme kulttuuriperinteeseen. Koulumme juhlien tulisi vahvistaa oppilaidemme identiteettiä ja suhdetta kulttuuriperinteeseen sekä tukea tunneälyn ja henkisen hyvinvoinnin kasvua. Lisäksi juhlien avulla nuorisolle opetetaan käytöstapoja. Ne myös kasvattavat oppilaita yhteistyökykyisiksi, sosiaalisiksi ja vastuuntuntoisiksi. Eri aiheita esiintuomalla juhlien ja teemapäivien avulla voidaan parantaa koulumme me-henkeä, kouluviihtyvyyttä ja oppilaiden motivaatioita sekä laajentaa nuorten maailmankuvaa koulumme toimintaa ohjaavien periaatteiden suuntaan. Näitä periaatteita ovat esimerkiksi itsensä ja toisen hyväksyminen ja arvostaminen, rehellisyys, vastuun ottaminen, työnteon arvostaminen ja oikeudenmukaisuus.
Lukuvuoden aikana pidettäviä juhlia ja tapahtumia
(suluissa tapahtumasta vastaavat) voivat olla muun muassa:
Yhteistyötiimi suunnittelee lukuvuoden ohjelmaa, juhlia ja teemapäiviä kouluyhteisön ja yhteiskunnan antamien virikkeiden pohjalta, ratkaisee juhlien järjestämiseen liittyviä ongelmia, kasvattaa yleisöä juhlia varten ja tiedottaa juhlista. Tiimi voi hakea kentältä ideoita ja ohjelmatoiveita, ottaa vastaan valinnaiskurssien tarjoamaa materiaalia ja luoda ideoista eheitä kokonaisuuksia. Yhteistyötiimi ei ole yksinään ohjelmantuottaja, vaan vastuu koulun juhlista kuuluu myös kaikille yhteisön jäsenille. Näin taataan onnistuminen ja monipuolinen tarjonta. Tehdessään produktiota eri oppiaineiden opettajat rikastuttavat koulun ilmapiiriä, kasvattavat, antavat tietoa ja elämyksiä sekä luovat yhteishenkeä. Juhlien järjestämiseen tarvitaan valinnaiskursseilla tapahtuvan työn lisäksi aikaa harjoitella riittävästi ja poiketa normaalista työrytmistä, joten kouluyhteisöltä vaaditaan joustavuutta niin, että yhteiset tapahtumat onnistuvat. Tiimi suunnittelee syksyllä lukukauden ohjelmarungon ja esittelee sen opettajankokouksessa. Lukuvuoden juhlat tulee huomioida myös koejärjestelyissä, jotta harjoitteluajat, joita on parina päivänä ennen juhlia, eivät menisi päällekkäin kokeiden kanssa. Ennen juhlia tiimi laatii juhlapäivien aikataulun, varaa liikuntasalin (liikuntavuorojen peruminen kaksi viikkoa ennen juhlaa; liikunnanopettajien tulee tietää harjoitusvuorot vähintään viikkoa ennen harjoituksia) sekä informoi juhlista esim. info-tv:n, keskusradion ja julisteiden avulla. Juhlaa järjestävän ryhmän tehtävänä on tilan järjestäminen juhlakuntoon (valot, lavasteet, äänentoisto, koristelu, tuolit, musiikkivälineet, näyttämön laskeminen, piirtoheitin, nauhuri, videotykki, diaprojektori). Juhlasta vastaavat järjestävät harjoitteluvuorot ja tiedottavat harjoituksiin osallistuvien nimet ilmoitustauluilla. Harjoitteluajat on saatava siihen kohtaan päivästä, jolloin esittäjät (mikäli heitä tulee monesta ryhmästä) ovat paikalla. Tällaisia tunteja ovat varmimmin 3. ja 5. oppitunti. Juhlien jälkisiivouksesta vastaavat aina juhlien järjestelyvastuussa olevat ryhmät. Opettajien yhteisestä H-kansiosta löytyy materiaalia yhteisten tapahtumien järjestämiseen. Katso 1.3.
2.5.1. Järjestyssäännöt Koulumme toiminta-ajatus ”yhdessä tulevaisuutta rakentaen” velvoittaa jokaisen meistä ottamaan huomioon kaikki muut työyhteisömme jäsenet jokapäiväisessä toiminnassamme. Asiallinen käytös ja hyvät tavat kaikissa tilanteissa luovat viihtyisän yhteisön, jossa me kaikki voimme työskennellä tehokkaasti itseämme ja yhteisöämme kehittäen. Näiden sääntöjen tavoitteena on jokaiselle työyhteisömme jäsenelle myönteisen ja turvallisen työkulttuurin luominen ja kehittäminen. Työskentelymme onnistumiseksi on tärkeää, että me kaikki toimimme vastuullisesti ja sitoudumme noudattamaan seuraavia sääntöjä, jotka olemme laatineet yhteistyönä oppilaiden, opettajien ja oppilaiden vanhempien kanssa. 1. Kunnioitamme toisiamme yksilöinä Ystävällisen ja asiallisen kohtelun saaminen on jokaisen oikeus. Ruumiillinen ja henkinen väkivalta eivät kuulu kouluumme. Koulussa käyttäydytään asiallisesti ja kohteliaasti toisia kohtaan. Toisia ei kiusata. Jos kiusaamista havaitaan, on asiasta ilmoitettava välittömästi opettajalle. Kiusaamista on myös toisten syrjiminen ja nimitteleminen. Ihmiset ovat erilaisia, siis kaikille on annettava arvo riippumatta hänen ulkoisista ja henkisistä ominaisuuksistaan. 2. Pidämme huolta omasta, toisten ja koulun omaisuudesta Yhteisen omaisuuden kunnossa pitäminen on kaikkien etu. Koulutilojen siisteyteen ja viihtyvyyteen voi jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan. Luokkatilat, välituntialueet, WC:t, liikuntatilat, ruokala ym. on jätettävä siistiin kuntoon. Roskat laitetaan niille kuuluviin roskiksiin. Välineet viedään aina niille varatuille paikoille. Kalusteet huolehditaan käytön jälkeen oikeille paikoille sekä luokissa että aulatiloissa. Musiikkiluokkaan pääsee vain kyseisen aineen opettajan luvalla. Musiikkiluokassa, kuten muissakin erikoisluokissa, on voimassa opettajien näihin tiloihin antamat säännöt. Koulun omaisuutta kohdellaan, kuin se olisi omaa. Koulukirjat on pidettävä siistinä, jotta seuraavankin käyttäjän on niitä mukava lukea. Paikkoja ei saa sotkea eikä tuhria. Älä varasta. Mikäli jonkun huomataan ottaneen toisen omaisuutta, siitä on ilmoitettava välittömästi opettajalle. Jokaisen velvollisuus on huolehtia omista tavaroistaan. Arvokasta omaisuutta ei saa jättää valvomatta. 3. Annamme kaikille työrauhan Kouluyhteisön jäsenen tulee käyttäytyä asiallisesti ja rauhallisesti sekä pyrkiä edistämään luokan ja koulun työrauhaa. Kukaan ei saa vaikeuttaa toisten työntekoa häiritsevällä käytöksellä.
Oppitunneille saavutaan ajoissa tarpeelliset opiskeluvälineet mukana. Sujuva työskentely edellyttää huolellisuutta kotitehtävien suhteen. Oppitunneille on valmistauduttava tehden tunnollisesti annetut kotitehtävät. Jos oppilas myöhästyy oppitunnilta, jonka alussa on päivänavaus (8.55 – 9.00), oppilas jää odottamaan päivänavauksen päättymistä käytävään ja vasta sitten koputtaa luokan oveen päästääkseen luokkaan. Kun oppilas on kuraattorin, opon, rehtorin tms. luona, hän saa vastaanotolla käynnistään allekirjoitetun lapun, joka hänen on annettava opettajalle todisteena poissaolostaan. 5. Vietämme välitunnit sovitulla alueella Välituntialue on erikseen sovittu alue, jonka luokanvalvoja esittelee luokalleen. Kempelehalli kioskeineen ei kuulu välituntialueeseen. Välitunnilla käyttäydytään kohteliaasti. Käytävässä ja aulassa liikutaan häiritsemättä muiden oppituntia. Luokkaa vaihdetaan häiriöttä. Ruokailun aikana ruokasalin läpi ei kuljeta. Välitunnilla on siirryttävä hyvissä ajoin seuraavan oppitunnin luokan eteen. Tapaturman sattuessa siitä ilmoitetaan viipymättä opettajalle. Koulualueelta poistumiseen tarvitaan opettajan lupa. Ruokatunnilla koulualueelta saa kuitenkin poistua huoltajan kirjallisella luvalla. 6. Tupakointi, huumaavien aineiden käyttö ja teräaseet eivät kuulu kouluumme Tupakointi ja tupakkatuotteiden hallussapito sekä huumaavien aineiden käyttö ja niiden hallussapito on kielletty kouluaikana. Kouluaikana oppilaalla ei saa olla hallussaan teräaseita eikä muita yleistä turvallisuutta vaarantavia esineitä. Jos oppilaalla tavataan teräase tai muita yleistä turvallisuutta vaarantavia esineitä, ne takavarikoidaan. 7. Kuljemme asiallisesti koulumatkat Koulumatkoilla noudatetaan liikennesääntöjä
ja hyviä tapoja. Kuljetuksessa olevat oppilaat noudattavat kuljetuksessa annettuja ohjeita ja määräyksiä. 8. Noudatamme myös muita neuvoja ja ohjeita, joita
opettajat ja muu henkilökunta Koulupäivän alussa ulkovaatteet jätetään
niille varattuun naulakkoon. Ulkokengät saavat olla
jalassa käytävillä ja niissä luokkatiloissa,
joissa se on erikseen sallittu. Luokkaan saavuttaessa kengät
jätetään hyvään järjestykseen
niille varattuun paikkaan. Pelikortit eivät kuulu kouluun. Puhelimen käyttö ei kuulu oppitunnille. Ruokailuun saavuttaessa mennään jonon päähän ja jonossa käyttäydytään asiallisesti. Ruoka kerätään ripeästi keittiön henkilökunnan ohjeita noudattaen. Pöydät saa täyttää vapaasti. Ruokaillessa noudatetaan hyviä tapoja. Ruokailun jälkeen viedään astiat niille varattuun paikkaan ja poistutaan ruokalasta, jotta seuraaville ruokailijoille vapautuu paikkoja. Ruokalaan ei tulla ulkovaatteet päällä, kengät saavat olla jalassa. Ruokalaan ei tuoda reppuja.
Perusopetuslaki/1998 sanoo oppilaan velvollisuuksista seuraavasti: ”Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.” Jos oppilas ei käyttäydy asiallisesti ja näin rikkoo koulun järjestyssääntöjä, häntä ojennetaan ja ohjataan parantamaan tapansa tarvittaessa kurinpidollisin toimenpitein. Perusopetuslain 36 §:n mukaan oppilasta, joka rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti, voidaan rangaista kurinpidollisesti. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja oppilaan erottaminen koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi. Muita kurinpidollisia toimenpiteitä ovat oppilaan luokasta poistaminen, enintään kahden tunnin jälki-istunto ja tekemättömien kotitehtävien suorittaminen oppituntien jälkeen. Häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi ja epäasiallisesti käyttäytyvä oppilas voidaan määrätä enintään kahden tunnin jälki-istuntoon. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Yhden tunnin jälki-istunto määrätään rangaistukseksi esim. luvattomasta koulualueelta poistumisesta ja tupakkatuotteiden tai huumaavien aineiden hallussapidosta. Tupakoinnista, päihtyneenä tai huumaantuneena esiintymisestä, väärennöksestä, koevilpistä, ja varkaudesta määrätään oppilaalle kahden tunnin jälki-istunto. Koulussamme on käytäntönä, että luvattomat poissaolot korvataan luokanvalvojan tai kyseisen aineenopettajan sopivaksi katsomalla tavalla. Jatkuvasta myöhästelystä on seurauksena yhden tunnin jälki-istunto. Katso myös 4.1.7. ja 4.1.8.
Turvallisen retken huoneentaulu Opintokäynti tarkoittaa koulupäivän aikana järjestettävää vierailua valittuun kohteeseen. Opintomatka on useamman päivän kestävä matka valittuun kohteeseen. Leirikoululla tarkoitetaan noin viikon kestävää vierailua tai matkaa. Leirikoulussa yövytään yhteismajoituksessa. 1.Vastuu 2. Koulun toimintaa 3. Kohde 4. Pelisäännöt 5. Suunnittelu 6. Vanhemmat 7. Vakuutukset 8. Raha Keräystilille tuleva raha pitää olla eriteltynä oppilaskohtaisesti. Jos keräyskohde ei toteudu tai jos oppilas peruu matkansa, palautetaan vain hänen henkilökohtaisesti tallettamansa rahasumma. Tempauksissa kerätyt rahat siirretään yhteiseen kassaan. 9. Toteutus 10. Viikonloppuretket ja retket koulun loma-aikoina 11. Vapaaehtoisuus Retkeltä poisjääneet oppilaat osallistuvat koulutyöhön. 12. Korvaukset
Normaalien koulun järjestyssääntöjen
lisäksi noudatetaan seuraavia sääntöjä:
Kouluverkko on yksi opetuksen voimavara ja se antaa oppilaille, opettajille ja muulle henkilökunnalle mahdollisuuden monipuoliseen tiedonhankintaan ja vuorovaikutukseen. Internet-maailma, kaikessa avoimuudessaan, sisältää niin hyvää kuin pahaakin. Näiden yhteisten käyttäjäsääntöjen tarkoituksena on kasvattaa oppilasta vastuulliseen työskentelyyn ja monipuoliseen oppimiseen verkkoympäristössä tietoteknisiä laitteita apuna käyttäen. Samalla vältetään kouluun sopimattoman aineiston tunkeutuminen sekä yritetään ehkäistä heitä itseään hairahtumasta väärinkäytöksiin. Niin pitkälle kuin on mahdollista, kouluverkon käyttäjiä pyritään suojaamaan sopimattomuuksilta, ei-toivotuilta yhteydenotoilta, roskapostilta ym. häirinnältä. Verkon ja internetin käyttäjän tulee kuitenkin olla tietoinen siitä, että on mahdotonta yksilöidä kaikkien toimien alkuperää ja niin ollen torjua kaikkia väärinkäytöksiä. Jokaisen käyttäjän omalla vastuulla on siis karttaa sopimattomia aiheita internetiä ja sähköpostia käytettäessä. Verkon ylläpitäjät ja valvojat eivät vastaa tietoliikennelaitteiden toiminnallisista häiriöistä tai käyttäjille aiheutuneista vahingoista. Kouluverkkoa ja tietoteknisiä laitteita käytetään ensisijaisesti opetukseen liittyvään toimintaan (tehtävien ja harjoitusten tekeminen, projektit, tutkielmat, tiedonhaku, verkko-opiskelu) opettajan johdolla. Kaikki muu käyttö on taka-alalla. Säännöt koskevat kaikkia Kempeleen kunnan kouluverkkoon liitettyjä tieto- ja viestintäteknisiä laitteita sekä kaikkia kouluverkon käyttäjäoikeuden haltijoita. Jokainen opettaja valvoo sääntöjen noudattamista, kun oppilaat käyttävät tietoteknisiä laitteita opiskeluun ja toimivat verkkoympäristössä. (Katso liite 17.)
Käyttäjäoikeuden koulun verkkoon saa jokainen oppilas kolmeksi vuodeksi, kun oppilas täyttää ja allekirjoittaa seitsemännelle luokalle tullessaan käyttäjäsopimuksen (liite 20). Sopimukseen pyydetään myös huoltajien allekirjoitukset. Ennen käyttäjäoikeuden myöntämistä ja sopimuksen allekirjoitusta kouluverkon käyttösäännöt käsitellään oppilaiden kanssa 7. luokan tietotekniikan tunnilla at-opettajan johdolla. Oppilas saa kotiinsa vietäväksi käyttäjäsopimuksen allekirjoittamista varten sekä koteja varten laaditun tiedotteen (liite 18), jossa esitellään lyhyesti käyttöoikeuteen liittyvät säännöt, ohjeet ja velvollisuudet. Käyttäjätunnusten jakamisen oppilaille huolehtivat 7. luokan at-opettajat. Käyttäjätunnus on henkilökohtainen ja käyttäjän tulee esiintyä omalla nimellään sekä vastata omasta toiminnastaan ja omista mielipiteistään. Tunnusta saa käyttää vain oikeudenhaltija eikä sitä saa koskaan luovuttaa kenellekään. Toisaalta myöskään kukaan ei saa luvatta käyttää toisen oikeuksia: esimerkiksi, jos joku sähköpostin, portin tai FTP:n käyttäjä sattuisi unohtamaan yhteyden katkaisun käytön jälkeen, niin kenelläkään sen huomanneella ei ole oikeutta käyttää avoinna olevaa yhteyttä, vaan se on suljettava välittömästi. Käyttäjältä edellytetään käytöstaitoa kaikessa viestinnässä sekä vastuuta siitä, miten hänen saamiaan oikeuksia (tunnus ja salasana) käytetään. Käyttäjä edustaa aina itsensä lisäksi myös omaa kouluaan. Varsinaisten sääntöjen lisäksi verkkoviestinnässä noudatetaan myös etikettisääntöjä eli ns. "netikettiä", joka kertoo miten verkossa esiinnytään ja mitä pidetään hyvänä tapana käyttäytyä muita ihmisiä kohtaan. Verkossa pätevät normaalit hyvän käytöksen
säännöt ja internetin käyttäjiltä
edellytetään seuraavien yleisten etikettisääntöjen
noudattamista: Tietoverkoissa viestinnän sisällön, tietoteknisten laitteiden ja tilojen käytön valvonta toteutetaan itsesäätelynä, mikä tarkoittaa yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattamista. Koulukohtaisten sääntöjen noudattamista valvovat opettajat yhdessä ylläpitäjien kanssa. Yhteisten sääntöjen, samoin kuin koulun omien sääntöjen, rikkominen voi johtaa joko huomautukseen tai käyttäjäoikeuden menetykseen joko tilapäisesti tai pysyvästi. Tapauskohtaisesti sovelletaan koulun omaa normaalia rangaistuskäytäntöä. Tavallisimmin kyseessä on määräaikainen käyttäjäoikeuden rajoitus tai menetys. Oppilaan tekemistä vakavammista rikkomuksista tiedotetaan aina myös huoltajille. Verkon käytön sääntöjen ja ohjeiden rikkomustilanteissa tai rikosta epäiltäessä ylläpitäjä voi joutua kajoamaan myös henkilökohtaiseen sähköpostiin tai tiedostoihin. Tarvittaessa asiasta tehdään poliisille tutkintapyyntö. Jos toiminta aiheuttaa vahinkoa ja Suomen lainsäädännön mukaan toiminta on rikollista (esim. ohjelmistojen ja koneiden omavaltainen käsittely, tietoliikennejärjestelmiin murtautuminen, tietoinen virustiedostojen levittäminen), rangaistusseuraamukset ovat sen mukaiset. Rikostapauksissa asian käsittelevät poliisiviranomaiset. Rikollisesta toiminnasta seuraa verkon käyttäjäoikeuden menettäminen vähintään tutkinnan ajaksi ja mahdollisesti lopullisesti teon vakavuuden mukaan.
Tieto- ja viestintäteknisten taitojen oppiminen, ylläpitäminen ja hyödyntäminen opetustyössä on tärkeä tulevaisuuteen tähtäävä asia. Opettajat saavat oman henkilökohtaisen koulun verkon ja Louhen sähköpostijärjestelmän käyttäjätunnuksen allekirjoittamalla käyttäjäsopimuksen. Toimivan ja turvallisen oppimisympäristön edellytyksenä on tiettyjen tietoturva-asioiden huomioon ottaminen. Turvallisen ympäristön ylläpidon kannalta on tärkeää huolehtia omasta käyttäjätunnuksesta ja salasanasta. Koulun laitteet on tehty suurta käyttäjämäärää varten, joka edellyttää laitteiden ohjelmien toimivuutta. Omien ohjelmien asentaminen voi vaikeuttaa järjestelmän toimivuutta ja aiheuttaa harmaita hiuksia ylläpidolle. Tarvittaessa keskustele asiasta at-vastaavien kanssa. Internetissä tiedostojen julkinen jakaminen, kaupallinen tai ansiotoimintaan liittyvä toiminta on kielletty. Opettajan tehtäviin kuuluu oman käyttäjätunnuksen ja ”verkko-identiteetin” ylläpidon lisäksi oppilaiden verkkokäyttäytymisen valvonta. Oppimateriaalin valmistamisessa ja julkaisemisessa, niin kuin muussakin verkkojulkaisemisessa, tekijän vastuulla on yleisten tekijänoikeussäädösten noudattaminen ja mahdollisesti käytettävien suojattujen teosten ja muiden suoritteiden osalta tarvittavien oikeuksien hankkiminen. Opettajan omaan opetuskäyttöönsä tuottama materiaali on hänen henkilökohtaista ja tekijäoikeudet kuuluvat hänelle itselleen, ellei asiasta erikseen muuta sovita. Opetushallituksen rahoittamissa koulutuksissa ja Kempeleen sivistystoimen tai koulujen projekteissa tuotettu verkko-oppimateriaali tulee luovuttaa korvauksetta julkaistaviksi ja maksuttomaan jakeluun ilman erillistä sopimusta, ellei työtä aloitettaessa erikseen tekijän ja sivistystoimen välillä muuta sovita. Suostumuksen tähän käytäntöön tekijä antaa allekirjoittamalla käyttäjäsopimuksen.
Käyttäjätunnuksien tekemisen oppilaille huolehtivat at-vastaavat yhdessä sivistystoimen tietoteknisen suunnittelijan kanssa. Koulun verkon uudet oppilastunnukset tehdään keskitetysti luokittain kansliasta saatavan oppilaslistan perusteella heti syyslukukauden ensimmäisen viikon aikana. Seitsemäsluokkalaisille at-opettajat jakavat tunnukset sen jälkeen, kun käyttäjäsopimus on asianmukaisesti allekirjoitettu. Käytännössä tunnukset ovat oppilailla viimeistään kolmannen kouluviikon aikana. Kahdeksannelle tai yhdeksännelle luokalle tuleville uusille oppilaille tunnukset jakaa at-vastaava käyttäjäsopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Oppilas voi palauttaa käyttäjäsopimuksensa joko luokanvalvojalleen tai suoraan at-vastaavalle. At-vastaava voi antaa käyttäjätunnukset oppilaalle luokanvalvojan, opinto-ohjaajan tai valinnaista tietotekniikkaa opettavan opettajan välityksellä. Tunnukset ovat käytössä viimeistään toisen kouluviikon aikana. Opastuksen käyttäjätunnusten käyttöön antaa at-opettaja tai at-vastaava. Kymppiluokan oppilaille tehdään tunnukset keskitetysti
syyslukukauden alussa kymppiluokan opettajan tietojen tai
kansliasta tulleen oppilaslistan perusteella. Ennen tunnusten
jakamista kaikki allekirjoittavat käyttäjäsopimuksen.
At-vastaava antaa tunnukset kymppiluokan opettajalle jaettavaksi.
Tarvittaessa at-vastaava tai 10.-luokan opettaja antaa oppilaille
lisäopastusta. Uusille opettajille tehdään koulun verkon ja Louhen sähköpostitunnukset rehtoreilta ja kansliasta saatujen tietojen perusteella. Opettaja allekirjoittaa käyttäjäsopimuksen ja at-vastaava, rehtori, kanslisti tai sivistystoimen tietotekninen suunnittelija antaa käyttäjätunnukset. Tavoitteena on, että kaikilla uusilla opettajilla tunnukset ovat ensimmäisen työviikon aikana. Opastusta voi antaa at-vastaava, aineryhmän tehokäyttäjä, joku at-opettajista tai aineryhmän opettaja.
2.6.1. Infotelevisio Koulumme suuri oppilasmäärä asettaa haasteen tiedottamiselle. Tiedon kulkua koulullamme edistää infotelevisio, jonka sisällöstä opettajat vastaavat. Tiedotusta tarvitseva opettaja suunnittelee tekstin valmiiseen kaavakkeeseen, joita on saatavilla infotelevision päivityspisteen työpöydällä opettajien työtilassa. Opettaja voi halutessaan päivittää ruudun itse tai ottaa yhteyttä vastuuhenkilöön. Jokaisesta tiedotuksesta kirjataan tiedot infopäiväkirjaan info-tv:n ylläpidon helpottamiseksi. Päiväkirjaan merkitään tiedot tiedotuksen alkamis- ja päättymisajankohdasta.
Koulumme www-sivut ovat osoitteessa http://louhi.kempele.fi/ylaaste. Sivuja pyritään kehittämään siihen suuntaan, että tekniikkaa tuntematonkin opettaja kykenee pitämään yllä omaa osuuttaan esimerkiksi oman luokan ilmoitustaulun tasolla. Vuosittain muuttuvista asioista vastaa tehtävään nimetty henkilö. Muu kuin muuttuvien asioiden päivitys (rakenteellinen päivitys) – milloin se katsotaan tarpeelliseksi – suunnitellaan Tieto- ja viestintätekniikkatiimissä ja toteutetaan mikäli mahdollista ulkopuolista osaajaa apuna käyttäen.
Ruokalan hallintokäytävän päädyssä oleva ilmoitustaulu on sekä tukioppilaiden ja oppilaskunnan hallituksen että keittiön käytössä. He vastaavat itse ilmoitustaulun ylläpidosta ja järjestyksestä. Koulun kasvatustyötä tukevien yhteistyökumppanien ilmoitukset voidaan sijoittaa tälle paikalle mahdollisuuksien mukaan. Ilmoitustaulut, jotka sijaitsevat ruokalan takana kulkevan käytävän varrella, ovat varattavissa oppilastöiden esittelyyn. Varauslista on opettajien työtilan ilmoitustaululla. Ilmoitustaulut voi varata 1-2 viikoksi kerrallaan. Varauksen tehnyt opettaja huolehtii taulujen ylläpidosta varauksen aikana sekä taulujen tyhjennyksestä varauksen loputtua. Koko koulun yhteisten asioiden ilmoitustaulu on liikuteltava
ja sen sijoituspaikka on pääasiallisesti keltaisen
päädyn portaiden yläpäässä.
Ilmoitustaululle tulevat tiedotteet koulun yhteisistä
tapahtumista, esimerkiksi liikuntapäivistä, kioskin
toiminnasta, viikkotiedotteet ym. Kunnan yhteisessä oppiainekohtaisessa opetussuunnitelmassa esitetyistä aihekokonaisuuksista kansainvälisyyskasvatus, kestävä kehitys ja tieto- ja viestintätekniikka ovat koulumme toimintakulttuurissa niin keskeisessä asemassa, että ne esitellään myös tässä koulun kansiossa jokapäiväistä toimintaamme suuntaavina periaatteina.
Kansainvälisyys on luonnollinen osa nykymaailman toimintakulttuuria. Globaalinen kehitys on johtanut siihen, että mikään maa ei pysty toimimaan täysin yksin. Kansainväliset säädökset ja yhteistyö ulottuvat kaiken toiminnan alueelle. Täten myös koulujen kansainvälisyyskasvatus on yhä tärkeämpää. Nuoret tulisi saada paremmin tietoiseksi toisista maista, kansoista ja kulttuureista. Erityisen tärkeää tämä on meillä Kempeleessä, koska täällä ei oppilaiden kokemuspiirissä ole merkittävästi maahanmuuttajia tai muita kansainvälisiä kontakteja. Koulumme kansainvälisyystoiminnassa painotamme eri kulttuureihin tutustumista, suvaitsevaisuutta ja vieraiden kielten oppimista. Koulumme kansainvälisyystoiminnan pohjana ovat kansainvälisyyskasvatuksen valinnaisaineryhmät, Unesco-koulujen periaatteet sekä suhteet ulkomaisiin ystävyyskouluihin Ruotsissa, Venäjällä, Saksassa, Tshekissä, Keniassa ja Kreikassa. Samalla pyrimme edelleen kansainvälisten asioiden yhteistyön lisäämiseen sekä Kempeleen kunnan että Oulun alueen koulujen kesken.
Kansainvälisyyskasvatus (KAK) -valinnaisaineryhmien tunneilla käydään läpi maailman eri kulttuureita ja niiden olemassaolon vaikutuksia oppilaan ja tämän lähiympäristön kannalta. Tämän lisäksi KAK-ryhmät osallistuvat kansainvälisyystiimin projekteihin. Opetuksessa esitellään mm. Kempeleen yläasteen ystävyyskoulut, tutustutaan useampiin vieraisiin kulttuureihin ja Unescon maailmanperintökasvatukseen.
Kempeleen yläaste on ollut maailmanlaajuisen Unesco-kouluverkon jäsen tammikuusta 2002. Unescon (YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö) kouluprojekti (ASP) aloitettiin vuonna 1953 ja sen tavoitteena on muun muassa edistää nuorten keskuudessa rauhaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Tavoitteisiin pyritään painottamalla neljää teemaa: YK-liiton toimintaa, maailmanlaajuisia ongelmia, kulttuurienvälistä ymmärtämystä ja ympäristökasvatusta. Vuonna 1994 käynnistettiin maailmanperintökasvatusta korostava projekti. Unescon yleiskokouksessa hyväksyttiin vuonna 1972 maailmanperintösopimus ja Suomen hallitus vahvisti sen vuonna 1987. Sopimuksella pyritään turvaamaan keskeisten, arvokkaiden ja korvaamattomien kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden säilyminen. Suomesta listalle on hyväksytty viisi kohdetta, joiden joukossa on sekä kulttuuri- että luonnonperinnön kannalta arvokkaita paikkoja. Maailmanperintökasvatuksen periaatteita on tarkoitus soveltaa mahdollisimman monessa eri oppiaineessa. Pohjois-Suomessa toimivien Unesco-koulujen kanssa on viritelty yhteistyötä. Koulumme osallistuu lisäksi vuosittaiseen Suomen Unesco-koulujen kokoukseen.
Koulumme kansainvälisyysstrategiaan kuuluvat olennaisena osana ulkomaiset ystävyyskoulut, joita on tällä hetkellä kuudesta eri maasta. Ruotsissa ystävyyskoulumme on Arvidsjaurin Fridhemskolan ja Venäjältä ystävyyskoulu löytyy Pietarin naapurista Kronstadtista, koulu numero 418. Keski-Euroopasta ystävyyskouluja ovat Tshekin tasavallasta Chebin Gymnasium sekä Saksasta Heilbronnin Justinus Kern Gymnasium. Kreikan ystävyyskoulumme on 1st Experimental college Thessalonikin kaupungissa. Afrikassa yhteistyökumppaninamme on Sirisian kylän Karibunin tyttökoulu Keniassa. Ystävyyskoulutoimintaan kuuluvat yhteydenpito postitse sekä mahdolliset vierailut ystävyyskouluissa. Vierailujen aikana oppilaat ja opettajat majoittuvat yleensä perheisiin. Vierailujen aikana tutustutaan kouluelämän lisäksi paikallisiin nähtävyyksiin ja kulttuuriin. Vierailuja sovitaan tehtäväksi kunkin koulun kanssa sopivin välein jokaisen koulun omien resurssien puitteissa. Kenian ystävyyskoulumme on jo kaukaisimman sijaintinsakin vuoksi erityisasemassa. Sirisian Karibunin tyttökoulua avustetaan vuosittain, oppilaat ovat kirjeenvaihdossa keskenään ja sinne lähetetään mm. Suomen kulttuurista kertovia oppilastöitä. Ystävyyskoulujen kanssa voidaan työskennellä myös jonkin laajemman teeman pohjalta ja hakea tällaiseen projektiin ulkopuolista rahoitusta, esim. EU:lta. Tietoa eri tukimuodoista voi saada opetushallituksesta sekä CIMO:n (kansainvälisen henkilövaihdon keskus) kautta.
Kansainvälisyystoimintaan voivat kuulua myös koko koulua koskevat näyttelyt tai kansainvälisyysviikko. Näin pystytään lisäämään kouluväen tietoisuutta koulumme kansainvälisistä yhteyksistä ja yleensä kansainvälisyyden tärkeydestä.
3.2.1. Periaatteet Kestävä kehitys määritellään
kehitykseksi, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet
viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta
tyydyttää omat tarpeensa. Kehitys ei saa tapahtua
tulevien sukupolvien kustannuksella, myös nykyisten
sukupolvien ihmisillä tulisi olla samat oikeudet: mahdollisuus
terveeseen elämään, koulutukseen, kohtuulliseen
elintasoon, ihmisoikeuksiin ja väkivallalta välttymiseen.
Mikään kehitys ei saa toisaalta tuhota toisten
eliölajien olemassaoloa. Kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia ovat ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen sekä taloudellinen kestävyys. Ekologisella kestävyydellä tarkoitetaan vastuuta luonnosta ja muusta ympäristöstä, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ympäristön kuormituksen vähentämistä. Sosiaalinen kestävyys sisältää vastuun itsestä ja toisista yksilöinä sekä vastuun yhteisön toiminnasta. Yksilöitä ja yhteisöjä kannustetaan osallistumaan ja toimimaan aktiivisesti sekä noudattamaan kestävää elämäntapaa. Kaikkien osapuolten viihtyvyyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta pyritään parantamaan. Taloudellinen kestävyys edellyttää erilaisia ratkaisuja tehtäessä myös niiden vaikutusten ymmärtämistä ja huomioon ottamista sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä eli nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Ekotehokkuuden periaate ”vähemmästä enemmän ja kestävämpää” tulisi ottaa ohjenuoraksi. Kestävää kehitystä rakentavat sekä koulun koko henkilökunta että oppilaat. Jotta ihminen todella tekee jotain ympäristönsä hyväksi, on hänellä oltava sisäinen tahto ja varmuus siitä, että se on välttämätöntä. Lisäksi hänellä on oltava tietoa ja taitoa pystyäkseen toimimaan. Eli ensin tunne ja asenne, sitten tahto, tieto ja taito. Jokaisen on ryhdyttävä kukin mahdollisuuksiensa mukaan toimintaan kestävän tulevaisuuden puolesta.
Toimintapäivät 1. Ympäristöpäivät, -tempaukset Ympäristöpäivät pyritään toteuttamaan luokanvalvojien ja luokkien yhteisinä tutustumiskäynteinä erilaisiin kohteisiin erilaisia ”liikuntavälineitä” käyttäen. 9-luokkalaiset pääsevät matkaan linja-autoilla, koska heidän tärkein kohteensa eli Ruskon kaatopaikka sijaitsee kauempana. Muut luokat liikkuvat mahdollisuuksien mukaan pyörillä tai kävellen (Pirilässä, Niittyrannassa, Kempeleenlahdella ja Vihiluodossa, Kalliomontulla, Ketolanperällä, Köykkyrissä, Mourunkijärvellä tai Tahkokankaan metsäpolulla). Myös koululla voidaan järjestää monenlaisia aktiviteetteja eri opettajien johdolla, mm. estetiikka-, tekstiili-, teknisen työn, huonekasvi- ja koulun piha -ryhmiä. Ympäristöpäivien ruokailu on järjestetty jakamalla eväät koululla. Luokkakohtaiset tuotokset kiteyttävät päivän annin näkyvään, joko sanalliseen tai kuvalliseen, muotoon. Toimintapäiviä ja -tempauksia järjestetään eri vuosina erilaisia ja eri laajuudessa. Tempauksen luontoisena on järjestetty kierrätykseen liittyvä roskisaiheinen luokanvalvojantunti ja kirpputori-iltapäivä. 2. Liikuntapäivät On huomattava, että jos piirin yleisurheilukisat ovat Kempeleessä, tapahtuma järjestetään samana päivänä. • Talviliikuntapäivä (yleensä 12.
viikko): Toiminta on vapaata laskettelua tai koululla suunnitelman mukaan eri liikuntalajeissa toteutettua liikkumista. Järjestäjien on muistettava tehdä rinne- ja autovaraukset hyvissä ajoin syksyllä. Lisäksi on varmistettava liikuntapaikat ja -välineet koululla tapahtuvaa toimintaa varten. Koululla huolehditaan ennen lasketteluretkeä siitä, että kaikki asianosaiset saavat tarpeeksi informaatiota, esim. rinneturvallisuudesta tiedotetaan myös valvoville opettajille. Järjestetään myös eväiden jako/ruokailujärjestelyt lasketteluretkelle lähteville. • Uimataitopäivä
Koulumme ruokailussa toteutetaan seuraavia kestävän
kehityksen periaatteita : Keittiöhenkilökunta huolehtii ruokasalin viihtyvyydestä esim. kukilla ja pöytäliinoilla sekä teemaviikoilla aiheeseen liittyvillä materiaaleilla. Kouluruoan keittiömme valmistaa itse. Kouluruoka on valmistettu ravitsemussuositusten mukaisesti. Kempeleen kunta on mukana Oulun kaupungin kanssa yhteisessä hankintarenkaassa. Liha on kotimaista, marjoista osa on kotimaista. Puolukoista osa on koulun omien oppilaiden poimimia. Ruokatoimitukset tulevat keskitetysti kaksi kertaa viikossa. Tällä hetkellä kunnassa ei noudateta lähiruoka-periaatetta ruokahankinnoissa.
Koulussa pyritään minimoimaan sekajätteen syntymistä.
Ruokalassa ja kotitalousluokissa lajitellaan energiajäte, lasi, metalli, kartonki, paperi, nestekotelopakkaukset, pahvi, biojäte ja sekajäte. Kotitalousopetuksessa kiinnitetään huomiota energian käyttöön kotitalouksissa. Ohjeistus:
Koulussamme on aloitettu 7.-luokkalaisten työelämään tutustuminen kestävän kehityksen teemaan liittyen. Jokainen 7. luokan oppilas työskentelee yhden päivän vuorollaan koulumme keittiöllä tai siivoojien apuna. Tuolloin hänellä on mahdollisuus tutustua työhön, joka päivittäin on tehtävä kouluruokailun mahdollistamiseksi tai koulun siistinä pitämiseksi. Henkilökohtainen tutustuminen auttaa monia näkemään asioita uudella tavalla ja toivottavasti opettaa arvostamaan ruokaa ja siisteyttä yleisemminkin. Tutustumispäivänä oppilas ei osallistu lukujärjestyksen mukaisille oppitunneille, vaan työskentelee keittiöllä klo 9 - 14 tai siivouksessa 9 - 13. Mahdollisiin kyseisenä päivänä pidettäviin kokeisiin oppilas osallistuu kuitenkin normaalisti.
1. Sisätilojen kunto, viihtyvyys Ilman laatu, melu,… 2. Ulkotilojen kunto, viihtyvyys Ulkosiivous pidetään jokaisena keväänä. Polkupyörien ja mopojen parkkeeraus suoritetaan asianmukaisesti. 3. Kalusteiden, tavaroiden ja laitteiden kunto ja hankinnat 4. Sähkön ja veden säästötoimenpiteet 5. Liikkuminen Henkilökunnan virkistys ja työkyvyn ylläpito. Kahvitilaisuudet Harrastusmahdollisuudet Työntekijöille tarjottavista harrastusmahdollisuuksista ilmoitetaan erikseen. Virkistyspäivät Merkkipäivät ja erityistilanteet
Koulumme tavoitteena on tvt-strategian mukaisesti, että tieto- ja viestintätekniikka on luonteva osa koulumme toimintakulttuuria. Tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan hyödyntää opetuksessa, mutta myös muuten koulun toiminnassa. Tavoitteena on, että oppilas oppisi käyttämään tietokoneita ja muita laitteita tehokkaan oppimisen välineenä. Tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan kehittää erityisesti oppilaiden tiedonhallintataitoja ja kriittisyyttä tietoa kohtaan. Koulullamme on 7. luokilla kaikille yhteinen yksi viikkotunti at-opetusta. Näillä tunneilla oppilaat perehtyvät koulun at-järjestelmiin ja oppivat käyttämään perustyökaluohjelmia. Tavoitteena on, että kaikki oppilaat osaavat at-perustaidot peruskoulusta lähdettyään. Oppilaille järjestetään at-taitojen testit 7. ja 9. luokkien keväällä. Kunnassa on opettajien tietoteknisen ja pedagogisen koulutuksen suunnitelma, jota toteutetaan joko koulujen yhteisprojekteina tai koulukohtaisesti. Lisäksi tarvittaessa annetaan laitteistokoulutusta sekä ajankohtaisia ohjelmistokoulutuksia. 4.1. Luokanvalvojan opas 4.1.1. Mikä on luokanvalvoja Jokaisella luokalla on luokanvalvoja, joka Luokanvalvojan tukena toimii oppilashuoltoryhmä, joka seuraa oppilaiden hyvinvointia ja siinä esiin tulevia ongelmia ja sopii tarvittavista toimenpiteistä ja niiden toteuttajista.
Koulun henkilökuntaa koskevat salassapitosäännökset, jotka on syytä muistaa, kun koulussa käsitellään toisen ihmisen yksityisyyteen liittyviä asioita. Perusopetuslain (628/1998) 40 §:n mukaan oppilashuollosta vastaavat henkilöt voivat kuitenkin antaa toisilleen tarvittavia opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämiä välttämättömiä tietoja. Salassapitosäännökset kumoutuvat aina myös, jos lapsen huoltajalta on lupa siihen, että viranomaiset voivat puhua lapsen asioista. Luokanvalvojan on kuitenkin syytä muistaa kunnioittaa oppilaiden kanssa käytyjen keskustelujen luottamuksellisuutta. Alaikäiseen lapseen liittyvissä ongelmissa lastensuojelulaki (638/1983) on ensisijainen suhteessa muihin salassapitoa määritteleviin lakeihin. Kaikki koulussa toimivat aikuiset ovat velvollisia havainnoimaan oppilaiden hyvinvointia ja tekemään tarvittaessa lastensuojelulain 40 §:n mukaisen ilmoituksen sosiaalilautakunnalle. Ilmoitus on tehtävä aina, jos on aihetta epäillä, että lapsen terveys ja kehitys vaarantuu hänen kasvuolojensa tai oman käyttäytymisensä vuoksi. Näyttöä tai varmuutta ei tarvita, sen toteaminen on sosiaaliviranomaisten tehtävä. Koulussa ilmoituksen voi tehdä kuraattorille.
Luokanvalvojan tulee tutustua luokkansa oppilaisiin ja seurata jatkuvasti heidän käyttäytymistään, kasvuaan ja kehitystään.
Luokanvalvoja osallistuu vanhempainiltoihin ja tapaa niissä oppilaidensa huoltajia. Luokanvalvoja hoitaa yhteydet luokkansa oppilaiden vanhempiin niin, että vanhemmat tietävät riittävästi nuorensa koulutyön sujumisesta. Lisäksi luokanvalvoja järjestää huoltajille tilaisuuksia neuvotella kasvatusta koskevista kysymyksistä aina tarvittaessa. 4.1.5. Luokkatoiminnasta huolehtiminen Luokanvalvoja pitää tarvittaessa luokkansa oppilaille
luokanvalvojantunteja. Luokanvalvoja voi järjestää
tunnin sopivaksi katsomanaan ajankohtana. Luokanvalvojan
tunti voidaan järjestää samanaikaisesti koko
koululle. Luokanvalvoja pyrkii ehkäisemään koulukiusaamista mm. kiinnittämällä huomiota luokkahenkeen. Jos kiusaamista ilmenee, luokanvalvoja puuttuu asiaan välittömästi. Katso myös liite 6.
Opettajat merkitsevät oppilaan poissaolot oppitunnilta poissaololistaan rastilla. Luokanvalvoja seuraa oppilaidensa poissaoloja ja tiedustelee syytä poissaoloihin mahdollisimman pian. Oppilas selvittää poissaolonsa poissaolokirjalla, johon merkitään poissaolotunnit ja syy huoltajan allekirjoituksella varmennettuna. Epäselvissä tapauksissa luokanvalvoja ottaa mahdollisimman pian yhteyttä huoltajaan. Luokanvalvojan on syytä pitää kirjaa yhteydenotoista huoltajaan. Pinnaustapauksissa luokanvalvoja puhuttelee oppilasta ja ilmoittaa heti asiasta huoltajalle. Mikäli pinnaus jatkuu, luokanvalvoja ilmoittaa asian kuraattorille. Luokanvalvoja antaa luvan lähteä koulusta kesken päivän esim. terveydenhoitajan esityksestä. Luvan voi antaa myös joku muu opettaja. Luvattomat poissaolot tulee korvauttaa oppilaalla luokanvalvojan tai kyseisen tunnin opettajan sopivaksi katsomalla tavalla. Huoltajan anomuksesta luokanvalvoja voi antaa hyväksyttävästä syystä luvan enintään kolmen päivän poissaoloon koulusta. Sitä pitemmät vapaat myöntää rehtori. Luokanvalvoja huolehtii lukuvuoden päätyttyä poissaololistat kansliaan arkistoitaviksi.
Opettajat merkitsevät oppilaan myöhästymiset oppitunnilta poissaololistaan ympyröidyllä rastilla. Luokanvalvoja pitää myöhästymisistä kirjaa. Lukukauden alusta laskien viimeistään viidennen myöhästymisen jälkeen luokanvalvoja ilmoittaa huoltajalle myöhästelystä. Mikäli myöhästely jatkuu, seuraavista viidestä myöhästymisestä on määrättävä oppilaalle yhden tunnin suoritus, joka merkitään rangaistuskirjaan. Myöhästelyjen jatkumisesta on myös tiedotettava huoltajalle. Pitemmissä yksittäisissä myöhästymistapauksissa luokanvalvoja voi määrätä oppilaan korvaamaan myöhästymisajan sopivalla tavalla.
Koulun järjestyssääntöjen rikkomisesta on ilmoitettava kirjallisesti luokanvalvojalle. Luokanvalvoja antaa rangaistuksen sen perusteella, miten oppilas on järjestyssääntöjä rikkonut. Perusopetusasetuksen (852/1998) 17 §:n mukaan oppilasta on kuultava ennen rangaistuksen määräämistä ja rangaistukset tulee kirjata ja toimittaa lukuvuoden päättyessä koulun kansliaan arkistoitavaksi. Yleisiä jälki-istuntotilaisuuksia järjestetään
säännöllisesti rehtorin määräämällä
tavalla. Luokanvalvojan on seurattava oppilaidensa jälki-istuntojen
suorittamista. Jos oppilas ei voi saapua jälki-istuntoon,
hänen on neuvoteltava asiasta rehtorin tai apulaisrehtorin
kanssa. Ilman hyväksyttävää syytä
jälki-istunnosta pois jääneelle oppilaalle
määrätään koulumme käytännön
mukaisesti ½ tunnin lisärangaistus. Myöhästymisistä
johtuvan jälki-istunnon voi luokanvalvoja järjestää
oppilaalleen myös itse. Katso myös 2.5.2.
Luokanvalvoja vahvistaa oppilaille lopullisen käyttäytymisen arvosanan, joka muodostuu opettajien antamien arvosanojen keskiarvosta pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun. Luokanvalvoja alentaa oppilaan käyttäytymisarvosanaa, jos oppilas on lukukauden aikana syyllistynyt vakavaan rikkomukseen kuten esim. väärennös, koevilppi, varkaus tai pahoinpitely. Luokanvalvoja syöttää valvontaluokkansa oppilaiden poissaolotunnit arvosteluohjelmaan. Luokanvalvoja allekirjoittaa todistukset, peruskoulun päättötodistuksen allekirjoittaa kuitenkin koulun rehtori. Luokanvalvoja jakaa todistukset valvontaluokkansa oppilaille. Luokanvalvoja tarkastaa oppilaiden kotona käyttämistä todistuksista, että niissä on huoltajan allekirjoitus, minkä jälkeen todistukset palautetaan oppilaille.
Luokanvalvojan tehtävänä on esitellä uusi oppilas luokalleen, antaa työjärjestys ja selvittää sen yksityiskohdat, selvittää mahdollinen kyyditys ja sen reitit ja aikataulut, neuvoa miten voi ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan, lääkäriin ja kuraattoriin ja kenen puoleen voi kääntyä vaikeuksien ja kysymysten ilmetessä. Usein on paikallaan, että joku samanlaisia ainevalintoja tehnyt ja/tai samalla suunnalla asuva luokkatoveri nimetään uuden oppilaan "kummiksi" auttamaan häntä alkuun uudessa koulussa. Luokanvalvojan tulee seurata uuden oppilaan sopeutumista luokkayhteisöön ja kouluun. 4.1.11. Opintoretket Luokat voivat tehdä opetussuunnitelman mukaisia opintoretkiä. Yhdeksännen luokan keväällä voidaan tehdä yhden tai puolen päivän mittainen luokkaretki, jonka ohjelma pitää ilmoittaa rehtorille tammikuun loppuun mennessä. Mikäli retkestä ei ole muita kuluja oppilaille kuin ruoan maksaminen, retkeä varten ei saa kerätä rahaa järjestämällä diskoja tms. Jos luokan nimissä on kerätty rahaa, se on käytettävä johonkin työsuunnitelman mukaiseen toimintaan. Luokan nimissä kerättyjä rahoja ei saa jakaa oppilaille. Katso myös 2.5.3.
7. luokat kouluun tutustuttaminen
• Selvitetään luokan rutiiniasiat (lukujärjestykset,
järjestäjät jne.).
Oppilashuolto on osa koulun kasvatus- ja opetustoimintaa. Oppilashuollolla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joiden avulla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä koko kouluyhteisön hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Oppilashuollon tavoitteena on turvallisen ja terveen oppimis- ja työympäristön luominen. Koulun oppilashuoltotyö edesauttaa oppilaiden koulunkäyntiä ja oppimista sekä koulutuksellisen tasa-arvoisuuden toteutumista. Oppilashuolto on ensisijaisesti ennalta ehkäisevää, mutta myös oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista.
Oppilaalle, joka on jäänyt jälkeen opinnoissaan tai tarvitsee erityistä tukea, tulee antaa tukiopetusta (PL 16§). Tukiopetus on ensisijainen tukitoimi oppimisvaikeuksissa. Se on sekä ennalta ehkäisevää että korjaavaa. Oppilaalla on oltava mahdollisuus osallistua tukiopetukseen, ennen kuin hänen menestymisensä oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi. Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia tai joka tarvitsee erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus toteutetaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Jos oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai jos sitä ei oppilaan kehityksen kannalta voida pitää tarkoituksenmukaisena, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisluokalla. Erityisopetuksessa opetus voidaan antaa yleisopetukseen ja/tai erityisopetukseen hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti. Opetusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon oppilaan kehitystaso ja yksilölliset oppimisvalmiudet. Katso liite 21.
Huolimatta siitä, että koulu pyrkii sekä henkistä että fyysistä työympäristöä parantamalla ennaltaehkäisemään onnettomuuksia, niin täysin turvalliseen kouluun ei koskaan päästä. Siksi koulun on kriisitoimintasuunnitelmassaan selvitettävä, miten toimitaan, jos jotain äkillistä tapahtuu, tai milloin ja miten asiaan puututaan. Kriisitilanteiden hallinta edellyttää etukäteen
sovittuja toimintamalleja. Tällöin jokainen tietää,
miten toimitaan ja mistä saa apua. Ilman toimintamallia
koulun työntekijät ovat yhtä järkyttyneitä
ja lamaantuneita kuin oppilaatkin. Kun jotakin tapahtuu,
on jo liian myöhäistä suunnitella mitään.
Ennalta valmistautuminen huojentaa kriisin tuomaa tunnekuormaa.
Kriisitoimintasuunnitelma on ikään kuin kartta,
joka auttaa liikkumaan vaikeassa maastossa. Oppilashuoltohenkilöstön ja oppilashuoltoryhmien työhön kriisityö kuuluu luontevana osana. Kempeleen yläasteen kriisityöryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaajat, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja oppilashuollon koordinaattori. Kriisitilanteessa koulun kriisiryhmä kokoontuu mahdollisimman nopeasti. Kriisiryhmä sopii työnjaosta, uusista palavereista ja jälkityöstä. Kriisiryhmä harkitsee ulkopuolisen avun tarpeen oppilaille ja henkilökunnalle. Kriisiryhmän jäsenet ylläpitävät kouluttautumista kriisityöhön, pitävät kriisikansion ajan tasalla ja perehdyttävät uudet työyhteisön jäsenet asiaan. Kaikki koulun henkilökuntaan kuuluvat ovat velvollisia perehtymään koulun kriisitoimintasuunnitelmaan. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta kaikille muodostuisi yhteinen käsitys siitä, miten erilaisissa kriisitilanteissa toimitaan. Myös oppilaita ja vanhempia informoidaan kriisitoimintasuunnitelmasta. Kriisistä puhutaan yleensä silloin, kun ihminen on joutunut elämäntilanteeseen, jossa hänen aikaisemmat kokemuksensa ja keinonsa eivät riitä uuden tilanteen ymmärtämiseen ja sen psyykkiseen hallitsemiseen. Kriisit voidaan jakaa kehityskriiseihin ja traumaattisiin kriiseihin. 1. Kehityskriisit Kehityskriisit kuuluvat normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Niitä ovat esimerkiksi uhmaikä, koulun aloittaminen, murrosikä, kotoa pois muuttaminen, naimisiin meno ja lapsen saaminen. Suurin osa ihmisistä selviää näistä tapahtumista omin avuin, vaikka selviytyminen saattaakin joskus vaatia suuriakin ponnisteluja. 2. Traumaattiset kriisit Traumaattiset kriisit aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, joka tuottaisi kenelle tahansa huomattavaa kärsimystä. Luonteenomaisia piirteitä traumatapahtumille: Traumatisoivia tilanteita voivat olla: b) Kasautuvat tapahtumat c) Lapsi elää traumaattisissa oloissa kehitysvuosinaan. Traumaattisten tapahtumien vaikutukset heijastuvat usein moniin ihmisiin. Uhrin käsite onkin traumapsykologisessa ajattelussa laajempi ja tuen tarpeessa olevien ihmisten määrä suurempi kuin perinteisessä kriisityössä. Esimerkiksi liikenneonnettomuuden uhreja ovat onnettomuudessa kuolleen lisäksi lähiomaiset, ystävät, tuttavat, onnettomuuden silminnäkijät sekä myös pelastustyöntekijät. Esimerkiksi Estonia-laivan uppoaminen ja World Trade Centeriin kohdistunut terrori-isku osoittivat, miten syvästi traumaattinen tapahtuma voi koskettaa täysin ulkopuolisia ihmisiä, kokonaisia kansakuntia ja jopa koko maailmaa. Traumaattisen tapahtuman sattuessa nousevat helposti mieleen aikaisemmin elämässä koetut traumaattiset tapahtumat ja niihin liittyvät ahdistavat tunteet. Jos tapahtuman työstäminen on jäänyt kesken tai puutteelliseksi, voivat tunteet olla voimakkaita. Traumaattisen kriisin kulussa voidaan erottaa tiettyjä vaiheita. Jos traumaattista tapahtumaa ei työstetä, siihen liittyviä ajatuksia ja mielikuvia käydä läpi, niin elämisen piiri kaventuu ja tulevaisuuteen suuntautuminen vaikeutuu. Seurauksena voi olla ns. posttraumaattinen stressihäiriö, joka voi monin tavoin heikentää toimintakykyä ja elämisen laatua. Seurauksena voi olla mm. jatkuvia univaikeuksia, masennusta, psykosomaattisia oireita, sairaslomia ja jopa työkyvyn menetys. Trauman käsittelyprosessin toivottuna lopputuloksena on traumaattisen tapahtuman muuttuminen tietoiseksi, levolliseksi osaksi itseä niin, että sitä voi joko ajatella tai olla ajattelematta.
Jokainen kriisitilanne on ainutlaatuinen henkilökohtainen
kokemus. Kriisin psyykkisissä reaktioissa voidaan kuitenkin
erottaa erilaisia vaiheita, joilla on yhteisiä piirteitä
kriisin aiheuttajasta ja kokijasta riippumatta. Tunne/reaktiovaihe: Korjaantumisvaihe: Uudelleen orientoitumisen vaihe: Traumaattisen tapahtuman läpityöskentelyn jälkeen ihmisen on käytävä läpi vielä normaalin surutyön vaiheet, ennen kuin lopullinen toipuminen ja eheytyminen saavutetaan. Seuraavassa havainnollistetaan surutyön ja traumatyön eroja. SURUTYÖ TRAUMATYÖ Lapsen reaktiot kriisin yhteydessä riippuvat hänen iästään, kypsyydestään ja mahdollisista aiemmista traumaattisista kokemuksista ja niiden läpikäymisestä. Tavallisimmat reaktiot ovat kuitenkin iästä riippumattomia. Välittömät reaktiot: Jälkireaktiot: Ammattiavun tarve jatkossa:
Kriisitilanteessa koulu on erityisen haavoittuvainen yhteisö, koska lapsilla ja nuorilla on yleensä vähän kokemuksia kriiseistä. Koko kouluyhteisöä koskevilla kriisitilanteilla on niiden luonteesta riippumatta monia samankaltaisia seuraamuksia. Kriisitilanne iskee yleensä yllättäen, joten ensimmäisenä seuraamuksena on ihmisten hätääntyminen, pelokas epätietoisuus. Vakavissa kriisitilanteissa: Tyypillisiä tunteita ovat: Kriisitilanteissa herää monenlaisia kysymyksiä? Aiemmin on usein sattunut, että jonkin järkyttävän tapahtuman jälkeen oppilaat on lähetetty kotiin. Nyt tiedetään, että näin ei suinkaan tule toimia. Shokkitilassa olevia oppilaita ei saa päästää kotiin, ennen kuin tapahtuneesta on keskusteltu koulussa. Lisäksi tulee myös varmistaa, ettei järkyttyneen oppilaan tarvitse olla yksin kotona. Koko yhteisöä koskevan vakavan kriisitilanteen seurauksena osalla oppilaista ja työntekijöistä voi ilmetä mm. keskittymisvaikeuksia, unihäiriöitä ja psykosomaattisia oireita. Pahimmassa tapauksessa seurauksena voi olla posttraumaattinen stressihäiriö ja tapahtuma jää painamaan mieltä vuosiksi, jopa loppuelämäksi. Kriisitilanne koettelee oppilaiden luottamusta koulun kykyyn auttaa. Jos oppilaiden hätä jää huomaamatta, luottamus aikuisiin horjuu. Tällöin koulu menettää tilanteen hallinnan juuri silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin. Oppilaat kokevat jääneensä yksin. Heillä olisi tarve purkaa ajatuksiaan ja tunteitaan sekä pohtia tapahtuneen syitä. Jos tälle ei anneta aikaa ja tilaa, seurauksena voi olla kiukkua ja pettymystä, joka purkautuu levottomuutena ja aggressiivisena käyttäytymisenä. Kriisitilanteet eivät hoidu itsestään. Käsittelemättömät kriisit jäävät kytemään pinnan alle. Myös vanhemmat voivat kokea itsensä avuttomiksi ja neuvottomiksi. Heillä voi olla odotuksia sen suhteen, miten asiaa käsitellään koulussa. He saattavat myös toivoa koulun asiantuntijoilta neuvoja siihen, miten asiasta voisi puhua kotona. Kriisitilanteet tarjoavat koululle ainutlaatuisen mahdollisuuden vahvistaa koulun yhtenäisyyttä. Yhteinen kokemus, jaettu suru, voi lähentää henkilökuntaa ja oppilaita toisiinsa tavalla, jota mikään muu tilanne ei tekisi. Kriisin kohtaaminen ja sen yhteinen käsittely tarjoaa myös oppimiskokemuksen ja mallin siitä, millä tavalla elämässä voi selviytyä vaikeistakin tilanteista. Koulu voi auttaa, koska
Yksi traumaattisten kokemusten voimakkaimmista kielteisistä jälkiseurauksista on heikko koulusuoriutuminen. Monien oppilaiden kyky omaksua opetusta voi olla vakavasti vaurioitunut vielä kaksi vuotta traumaattisen tapahtuman jälkeen. Todennäköisin selitys tälle on trauman vaikutus keskittymiskykyyn. Traumaattiseen tapahtumaan liittyvät ahdistavat muistot ja itsepintaiset mielikuvat haittaavat keskittymistä ja osa oppilaan psyykkisestä energiasta sitoutuu traumaan liittyvien ajatusten, tunteiden ja mielikuvien torjumiseen. Energian puute, voimattomuus ja tunne elämän tarkoituksettomuudesta saattavat vähentää aktiivisuutta koulussa. Myös valveunia, ajatusten harhailua ja hajamielisyyttä voi esiintyä. Oppiminen ja muistaminen on heikompaa kuin tavallisesti, ja tehtävien loppuun suorittaminen saattaa tuottaa vaikeuksia. Kouluvaikeudet voivat ilmetä mm. Kouluvaikeuksia ei yleensä enää myöhemmin osata yhdistää menneeseen traumaattiseen tapahtumaan, minkä takia oppilaan auttaminenkaan ei tahdo onnistua. Jos kouluvaikeuksia syntyy, oppilaan työmäärää voidaan vähentää ja tarjota erityisapua. Oppilaan panos koulutyöhön on sopeutettava heikentyneeseen keskittymistasoon.
Vaikka kaikkia kriisitilanteita ei voida ennakoida, osa kriiseistä on ehkäistävissä. Kriisien ehkäiseminen onkin olennainen osa koulun kriisivalmiuden kehittämistä. Koulussamme pyritään ehkäisemään kriisejä mm. seuraavilla tavoilla: 1. Koulun järjestyssäännöt 2. Varhainen puuttuminen 3. Oppilashuoltoryhmä Kaikkien koulussa opetus- ja kasvatustyötä tekevien aikuisten vastuu on havaita ja viestittää eteenpäin lasten ja nuorten hyvinvoinnin uhat. Koulun oppilashuoltohenkilöstön vastuulla on työstää asiaa joko koulun oppilashuoltoryhmässä tai ohjata perhettä ulkopuolisten palvelujen piiriin. 4. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhempainillat ovat tapahtumia, joissa vanhemmilla on
mahdollisuus tutustua nuorensa luokanvalvojaan. Vanhempainillassa
käsitellään yleensä koulun toimintatapoja
ja sääntöjä, kulloisenkin luokka-asteen
kohdalla ajankohtaisia asioita sekä muita ajankohtaisia
aiheita. 6. Oppitunnit erilaisista aiheista Terveydenhoitaja ja kuraattori voivat pitää luokille oppitunteja kulloinkin tärkeäksi katsomastaan ajankohtaisesta aiheesta (esim. päihde- ja kriisiasiat). Koululla käy silloin tällöin myös vierailevia asiantuntijoita (esim. poliisi) puhumassa jostakin heidän erityisosaamiseensa liittyvästä aiheesta. 7. Oppilaskunnan hallituksen ja tukioppilaiden toiminta Tukioppilaat ovat tukioppilastoimintaa ohjaavan opettaja
valitsemia, oppilaiden luottamusta nauttivia sekä tehtäväänsä
koulutettuja oppilaita. Tukioppilastoiminnan tavoitteena
on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä,
yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä
koulussa. Katso myös 2.2.2.
Välittömät toimenpiteet • Tieto oppilaan kuolemasta tulee jollekulle koulun
henkilökuntaan kuuluvalle. Tiedottamisen jälkeen: Tiedottaminen • Tiedotetaan totuudenmukaisesti viranomaisilta saadun
tiedon mukaan Tiedottaminen henkilökunnalle: Jälkityö • Rutiineihin on palattava mahdollisimman pian. • Hautajaiset • Jatkossa seurataan erityisesti niiden oppilaiden hyvinvointia, joita tapahtunut koski läheisesti tai joita se muutoin järkytti syvästi.
Kyseessä sairaus, joka johtaa väistämättä
kuolemaan tai sairaus, joka on vaiheessa, jolloin paraneminen
ei ole enää mahdollista, vaan kuolema on väistämätön. Toimenpiteet: Henkilökuntaan kuuluvan kuolema Noudatetaan tarvittaessa soveltaen samaa toimintaohjeistusta kuin oppilaan äkillisessä tai odotettavissa olevassa kuolemassa.
1. Läheisen kuolema / oppilas Välittömät toimenpiteet: Jälkityö:
Välittömänä toimenpiteenä on mahdollista,
että... Jälkityö
EHDOTUS VIESTIKSI KOTEIHIN OPPILAAN ÄKILLISEN KUOLEMAN YHTEYDESSÄ
Koulumme luokan oppilas on menehtynyt (pvm). Tämä
on varmasti järkyttänyt monia koulumme oppilaita.
Asiaa tullaan käsittelemään koulussa soveliaalla
tavalla. Toivomme kuitenkin, että myös te vanhemmat
keskustelette kotona asiasta nuortenne kanssa. Tällaiset
tapahtumat saattavat herättää nuorissa monenlaisia
tunteita ja reaktioita, joista vanhempien on hyvä olla
tietoisia. Toisaalta reaktiot voivat puuttua kokonaan ja
sekin on aivan tavallista. Tavallisimpia reaktioita tällaisessa
tilanteessa ovat: Surun ja kuoleman asiallisella käsittelyllä voi
tukea nuoren kasvamista aikuisuuteen. Tämä on
mielestämme sekä kotien että koulujen tehtävä.
Koulussa on tiedotettu asiasta vanhempien toiveita noudattaen.
Jos teillä on jotakin oman nuorenne kasvuun liittyviä
kysymyksiä, niin voitte ottaa yhteyttä esimerkiksi
kouluterveydenhoitaja (nimi)
EHDOTUS HAUTAJAISKUTSUKSI OPPILAAN KUOLEMAN YHTEYDESSÄ
Kempeleen yläasteella __ /__ ____ OPPILAAN MIELENTERVEYSONGELMA
Välittömät toimenpiteet:
• Oppilaan mieliala on masentunut.
• Oppilas vetäytyy yksinäisyyteen.
HUOMIOI, ETTÄ OIREET SAATTAVAT KIETOUTUA TOISIINSA. OIREIDEN TAUSTALLA VOI OLLA MONENLAISIA ONGELMIA. ON SELVITETTÄVÄ, MIKÄ ON SYY JA MIKÄ SEURAUS. KUN USEITA OIREITA ESIINTYY YHTÄ AIKAA, ON SYYTÄ OLLA HUOLISSAAN. Tiedottaminen: Jälkityö:
ALKOHOLI JA HUUMAAVAT AINEET
Huumausainelaki
Jos koulun henkilökuntaan kuuluvan tietoon tulee oppilaan
runsas alkoholinkäyttö, on siitä välittömästi
ilmoitettava terveydenhoitajalle tai kuraattorille.
• Takavarikoidaan heti. Mikäli oppilas ei luovuta
pyynnöstä huolimatta, pyydetään poliisi
paikalle.
• Ilmoitetaan heti rehtorille/apulaisrehtorille ja
pyydetään selvittämään tilannetta.
• Ilmoitetaan heti rehtorille/apulaisrehtorille ja
pyydetään selvittämään tilannetta.
• Jos koulun henkilökuntaan kuuluva epäilee
oppilaan käyttävän huumaavia aineita, on
otettava välittömästi yhteyttä terveydenhoitajaan
tai koulukuraattoriin.
Mistä voi päätellä oppilaan käyttävän
päihteitä? Tässä muutamia asioita, jotka
voivat olla merkkinä siitä: HUOM! Mitkään merkit eivät yksin tai yhdessä välttämättä merkitse, että nuorella on päihdeongelma.
VÄKIVALTA Koulukiusaaminen Koulukiusaamisella tarkoitetaan koulussa tapahtuvaa tahallaan ja toistuvasti aiheutettua pahaa mieltä toiselle henkilölle. Koulukiusaaminen voi ilmetä fyysisenä tai henkisenä väkivaltana tai jopa teräaseella uhkailuna. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet: Välittömät toimenpiteet:
• Tilanne pyrittävä lopettamaan välittömästi. Henkinen väkivalta • Nimittely, pilkkaaminen, syrjiminen, selän
takana puhuminen, joukon ulkopuolelle jättäminen,
kiristäminen jne. . • Jos oppilas tai henkilökuntaan kuuluva havaitsee
jollakulla olevan hallussaan ampuma- tai teräaseen
tai koulussa liikkuu tällaisia huhuja, on otettava
välittömästi yhteyttä rehtoriin.
SEKSUAALINEN RIISTO • Lapsen ja nuoren seksuaalista hyväksikäyttöä
tapahtuu silloin, kun aikuinen tai lasta vanhempi nuori
käyttää lasta kohteena saadakseen seksuaalista
tyydytystä.
• Jos koululla liikkuu huhuja tai olet saanut tietoosi,
että joku oppilas on joutunut seksuaalisen riiston
kohteeksi, ilmoita heti terveydenhoitajalle tai kuraattorille.
• Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä
oppilaille on annettava toimintaohjeita tällaisten
tilanteiden varalle.
OMAISUUSRIKOKSET
PERHEONGELMAT
• Oppilaan kanssa keskustellaan tarvittaessa tilanteesta.
• Terveydenhoitaja tai kuraattori tarjoaa oppilaalle keskusteluapua.
• Kyseessä esimerkiksi tulipalo tai varkaus
kotona.
Ruumiillinen väkivalta: Henkinen väkivalta:
• Jos koululla liikkuu edellä mainituista asioista
huhuja tai olet saanut jostakin em. ongelmasta tietää
jonkin oppilaan kohdalla, niin ilmoita heti terveydenhoitajalle
tai kuraattorille.
KRIISI TYÖYHTEISÖSSÄ
• Avoimuus työyhteisössä.
• Työuupumus voi kohdata kenet tahansa. On tärkeää
havaita stressioireet ja huomata niiden mahdollinen kehittyminen
uupumukseksi. • Jos itse havaitset kärsiväsi työuupumuksesta: • Edellä mainittuihin ongelmiin tulee suhtautua
aina vakavasti ja hienovaraisesti. Luottamuksellisuus erittäin
tärkeää.
TAPATURMA/SAIRAUSKOHTAUS
Ennakoivat toimenpiteet: Välittömät toimenpiteet: Tiedottaminen: Jälkityö:
• Mikäli koulun henkilökuntaan kuuluvan
saa tietää vapaa-ajalla oppilaalle sattuneesta
tapaturmasta/sairauskohtauksesta, tulee siitä ilmoittaa
terveydenhoitajalle. LIIKENNEONNETTOMUUS
Välittömät toimenpiteet: Tiedottaminen: Jälkityö: TULIPALO
Ennakoivat toimenpiteet: Välittömät toimenpiteet: SAMMUTA HETI, JOS MAHDOLLISTA Sammuta heti, jos mahdollista, käyttämällä käsisammuttimia, sammutuspeittoa tai pikapaloposteja. Poista sähkölaitteesta virta. Jos et saa paloa sammumaan 30 sekunnissa, poistu tilasta. Alkusammuttimien paikka on merkitty luokan seinällä oleviin koulun pohjapiirroksiin. PELASTA vaarassa olevat Palo-, räjähdys-, kaasu- tai muussa onnettomuustilanteessa on ihmisten pelastaminen turvaan ensimmäinen tehtävä. Auta mahdollisesti loukkaantuneet henkilöt rakennuksesta ulos ja varmista, että kaikki tietävät palosta. Loukkaantuneille henkilöille on annettava ensiapu mahdollisuuksien mukaan jo paikan päällä. Vaikeasti loukkaantuneet on aina toimitettava sairaalahoitoon. RAJOITA paloa sulkemalla ovet (myös mahdolliset palo-ovet), ikkunat ja luukut. Siirrä mahdolliset kaasupullot ulos rakennuksesta.
Tee hätäilmoitus numeroon 112 turvallisesta paikasta. Ilmoita asiasta myös koulun kansliaan. POISTU rauhallisesti ulos sovituille kokoontumispaikalle (ks. poistumistiekartta). Älä poistu koulualueelta. Älä tuki hälytysajoneuvojen kulkureittiä. OPASTA palokunta paikalle Järjestä saapuvaa palokuntaa varten opastus palokunnan luonnollisen tuloreitin varrelle. *** TOIMI RAUHALLISESTI JA HARKITEN *** Pienet tulipalot: Tiedottaminen: Jälkityö:
ULKOPUOLISIA KOULUALUEELLA
TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA
- Mielenterveysyksikkö: 5200163, 050 4636305
- Seurakunta LASTENSUOJELU
Ilmoitusvelvollisuus Lastensuojeluilmoituksen tekeminen
KEMPELEEN KOULUJEN TIETOTEKNIIKAN KÄYTÖN SÄÄNNÖT
Tieto- ja viestintäteknisten taitojen oppiminen ja hyödyntäminen opetuksessa on tärkeä tulevaisuuteen tähtäävä asia. Toimivan ja turvallisen oppimisympäristön edellytyksenä on tiettyjen tietoturva-asioiden huomioon ottaminen. Keskeisempiä tekijöitä turvallisen ympäristön ylläpidossa on omasta käyttäjätunnuksesta ja salasanasta huolehtiminen. Opettajan tehtäviin kuuluu oman käyttäjätunnuksen ja ”verkko-identiteetin” ylläpidon lisäksi myös oppilaiden verkkokäyttäytymisen valvonta. Näin olet osaltasi luomassa vastuullista ja turvallista tietoteknistä ympäristöä Kempeleen koululaitokseen. Seuraavassa on sopimus, jossa on tuotu esille keskeisimpiä käytössääntöjä. Jotta voitte turvallisin mielin käyttää koululaitoksen tietokoneita, sähköposteja ym. tietoteknisiä järjestelmiä, tulee teidän noudattaa alla olevia ohjeita ja hyväksyä sopimus. Lisätietoja asiasta voi kysyä koulun at-vastaavalta, at-opettajilta tai sivistystoimen tt-suunnittelijalta (puh. 050-4636413) Kempeleen koulujen tietotekniikan käytön säännöt Pidän salasanani turvallisesti vain omana tietonani Käytän tunnustani vain opetustyötäni
hyödyntävään toimintaan Noudatan hyviä tapoja ja sääntöjä En tee laittomuuksia
Verkon valvojat ja ylläpitäjät valvovat
käyttäytymistä tietoverkoissa. Asiattomuuksista
ja rikkomuksista pyritään huomauttamaan asianomaista.
Vakavissa rikkomuksissa asiasta ilmoitetaan poliisille.
TIEDOTE VANHEMMILLE TIETOTEKNIIKAN KÄYTÖN SÄÄNNÖISTÄ
Tieto- ja viestintäteknisten taitojen oppiminen on tärkeä tulevaisuuteen tähtäävä asia. Osana näiden taitojen kartuttamista Kempeleen koululaitos antaa nuorellenne oikeuden sähköpostin ja muiden unixin tarjoamien palvelujen käyttöön. Palveluja käytetään oman henkilökohtaisen tunnuksen ja salasanan avulla. Jotta hyvien työskentelyolojen takaaminen olisi mahdollista, edellytetään kaikkien käyttäjien tuntevan velvollisuutensa järjestelmien käytössä ja noudattavan yhteisesti hyväksyttyjä sääntöjä. Koulussa olemme käsitelleet 7. luokan tietotekniikan tunneilla tietoteknisten laitteiden, tilojen, verkkojen ja verkkopalvelujen käyttöön liittyvät asiat ja niihin kirjatut käyttösäännöt sekä vastuuasiat. Sähköpostia ja muita palveluja käytetään pääsääntöisesti koulussa, mutta niitä voi käyttää myös koulun ulkopuolelta mm. kotoa internetyhteyksien avulla. Tästä syystä myös kotien on hyvä tietää koulussa sovituista käyttösäännöistä. Seuraavassa on sopimus, jossa on tuotu esille käytössäännöt. Jotta voimme antaa tunnuksen nuorellenne käyttöön, täytyy myös huoltajan hyväksyä sopimus. Toivomme, että keskustelette aiheesta kotona ja sovitte myös mahdollisen kotiyhteyden käytön pelisäännöistä. Terveisin
Tietotekniikan opettajalta: <<Tietokantakenttä
opettajan nimi>> <<Tietokantakenttä ope.puhnro>> KOULUN VERKON, SÄHKÖPOSTIN JA LOUHEN KÄYTÖN SÄÄNNÖT
Pidän salasanani turvallisesti vain omana tietonani. Käytän tunnustani vain koulunkäyntiäni
ja opiskelutyötäni hyödyntävään
toimintaan. Noudatan hyviä tapoja ja sääntöjä. En tee laittomuuksia Lisäksi Annan koululle luvan julkaista kuviani ja töitäni koulun eri projektien tai tapahtumien uutisoimisen yhteydessä koulun kotisivuilla tai koulun seinillä. Ennen henkilökohtaisten töiden näytteille asettamista asiasta neuvotellaan sinun kanssasi. Nimesi julkaistaan tekemäsi työn yhteydessä. Tämä tiedotus koskee myös koulun seinille ripustettavien tai muuten näytteille asetettavien oppilastöiden esittelyä.
Väärinkäytösten tutkinta ja seuraamukset Huomioitavaa TIETOTEKNISTEN LAITTEIDEN KÄYTTÄJÄSOPIMUS
(rasti ruutuun) Olemme tutustuneet koulun verkon, sähköpostin ja Louhen käyttösääntöihin sekä koulun tieto- ja viestintäteknisten laitteiden käyttöohjeisiin ja sääntöihin. Hyväksymme säännöt ja sitoudumme noudattamaan niitä. Annamme koululle luvan julkaista kuvia oppilaasta ja hänen töistään koulun eri projektien tai tapahtumien uutisoimisen yhteydessä koulun kotisivuilla tai koulun sisäisessä info-ruudussa. Tämä koskee myös koulun tiloissa seinille ripustettavien tai muuten näytteille asetettavien oppilastöiden esittelyä. Kempeleessä __________ _____________________ ____________________
LIITE 21 OPETUKSEN TUKIMUODOT JA NIIDEN TOTEUTTAMINEN KEMPELEEN KUNNASSA
|
